Juhlaviikonloppu

Olimme tosiaan viikonloppuna Tampereella juhlistamassa miehen mummia. Kaunis talo järven rannalla ei kuulostanut alkuunkaan yhtään pahalta paikalta viettää juhlia miehen suvun kanssa. Paikka lunasti lupaukset ja saimme ikimuistoisen viikonlopun.

Lapset odottivat useamman viikon serkkujen ja pikkuserkun näkemistä. Ja olihan se minustakin ihanaa nauttia kummipoikien seurasta. Mainioita vesseleitä <3

Hyvin 18 aikuista ja 6 lasta mahtui saman katon alle. Ja onneksi talosta löytyi useita makuuhuoneita sekä yksi iso ruokailutila, johon saimme mahdutettua juuri ja juuri koko porukan samaan aikaan syömään.  

Kiitos vain ihanista juhlista järjestäjille ja itse sankarille. Onneksi paluumatka kotiin onnistui hyvin ja säästyttiin tulomatkan "ongelmilta", mistä taisinkin mainita edellisessä postauksessa. Tietenkin heti matkan jälkeen onnistuttiin sairastumaan, mutta nyt perhe on taas voimissaan ja normaaliarjessa kiinni. Ehkä siis onnistun pian saamaan postaustahdin normaaliksi. Nyt blogi on ollut mielestäni vähän turhan hiljainen.

 Nautitaan vielä hetki marraskuusta <3

Psst... jos joku kiinnostuu postauksen huvilasta, laita vaikka mailia niin kyselen paikan nimeä. En nyt saanut sitä mieleen :)

Matkojen ja juhlien pelastajat

Suomen kesä on ollut tänä vuonna vähän heikohko, lähinnä jos miettii aurinkoisten päivien määriä. Moni suuntaa nokkansa kohti lämpimämpiä kohteita tai kiertelevät Suomea säästä huolimatta. Edelleen on siis tiedossa lomailua, erilaisia kinkereitä ja matkoja. Näitä suunnitellessa on kiva varautua myös tuotteilla, joista voi olla oikeasti hyötyä.  Keväällä järjestetyn Inspiration Day -tapahtuman tiimoilta pääsin mukaan Vermanin ja Indiedaysin kanssa toteutettuun yhteistyöhön. Sain paketin, jonka luvattiin olevan juhlien pelastaja. Nyt olen testannut tuotteita pidemmän aikaa ja olen valmis suosittelemaan niitä teillekin.

Maha on matkalla todella usein sekaisin, oudon tuntuinen tai olo on muuten epämukava. Tuttua? Itse en ole laktoosi-intolerantikko, mutta meidän isommilla lapsilla on ollut oireita jo pienestä pitäen. Suomessa tilanne on alkanut hiljalleen helpottumaan, mutta ulkomailla oireet pahenevat. Joten nyt päätettiin vihdoin matkalla kokeilla näitä laktoosin pilkkomiseen tarkoitettuja, monelle tuttuja Lactrase purutabletteja. Täytyy kyllä myöntää, että miksi ihmeessä en ole tajunnut kokeilla näitä aikaisemmin. Jotenkin ajattelin niiden olevan aikuisten juttu, mutta yli 3-vuotiaat voivat huoletta ottaa tabletin. Lapsilla ei ollut mahavaivoja lainkaan ja olo oli kuulemma aivan normaali. Sinne jäi siis epämukavat vatsakivut.

Toinen paketista paljastunut tuote on uutuus Nogasin, jonka olemasta olosta olen vain haaveillut. Tiedättehän kuinka usein maha alkaa pömpöttämään raskaamman aterioinnin jälkeen. Kotioloissa tätä harvoin edes miettii, mutta juhlissa ja myös matkoilla tulee herkuteltua ja tuloksena on turvonnut maha. Tähän kun vielä lisää vartaloa myötäilevän kesämekon, juhlamekosta puhumattakaan, tilanne alkaa olla epämukava. Nyt on keksitty ratkaisu tähänkin, nimittäin tämän purutabletin kun nappaat ennen ruokailua, mahan turvotus, ilmavaivat ja vatsakivut vähenevät. 

Me miehen kanssa kokeiltiin Nogasin purutabletteja useaan otteeseen matkan aikana ja ne tosiaankin toimii. Mies tuntui tyhjentävän purkkia nopeammin kuin minä, koska hän sai päivittäisiin vatsaoireisiin huomattavasti helpotusta. Meillä on edessä vielä kahdet kesähäät ja ajattelin ottaa kätevän kokoisen purkin mukaan juhlalaukkuun, koska tykkään herkutella rauhassa.

Yksi tuote on jo todettu useaan otteeseen hyväksi. Nimittäin Wonderin rakonestolaastarit, joita olen käytänyt usein pidemmillä kävelyreissuilla. Uudet kengät ja usein myös vanhemmat hankaavat ikävästi kantapäistä, joten nämä laastarit on kätevä laittaa jo hyvissä ajoin estämään rakkojen muodostumista. Lyhyesti ja ytimekkäästi, voin vain suositella :)

Onko nämä teille tuttuja? Jos jossain vaiheessa haluat löytää tuotteita, niitä löytyy ihan apteekeista. Muiden bloggaajien postauksia tuotteista löytyy täältä.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli teille hyötyä loppukesän juhliin ja tuleville matkoille.

Kale

Täällä vietellään viimeistä iltaa ennen kotiin lähtöä. Huomenna onkin sitten viimeinen päivä tätä lomaa jäljellä ja yöllä matkaamme kohti Suomea. Loma on ollut mitä ihanin ja todella rentouttava. Helposti täällä olisi viihtynyt pidempäänkin, mutta täytyy myöntää, että on ihan mukava jo palata kotiin. Tai oikeastaan aloittaa niiden muuttolaatikoiden purkaminen.

Pakko purkaa matkan tapahtumia ja näyttää vielä joitakin meidän loman menoja teillekin. Piipahdimme viikko sitten ensimmäistä kertaa Alanyan maamerkillä eli Kale-linnakeella. Olimme kuulleet paljon juttua linnakkeesta ja siitä kuinka se on monelle pettymys. Päätimme kuitenkin, että joskus siellä pitää käydä, joten mennään nyt. Ja yksi syy oli meidän 5vee, joka on niin innoissaan kuulemassa kaikista taisteluista, sotilaista, linnoista ym. Joten reissu tuli parhaaseen mahdolliseen saumaan.

Kale -kukkulat sijaitsevat aivan Alanyan keskustan tuntumassa. Paikalle pääsee paikallisella bussilla tai taksilla, mutta me ajoimme paikalle vuokra-autolla. Linnakkeen sisäpihalle oli pääsymaksu, joka taisi olla 5€ luokkaa aikuiselta. Lapset pääsivät ilmaiseksi. Itse sisäpiha on pieni ja hyvin harvoihin paikkoihin pääsee enää sisälle, mutta paikka on mielestäni käymisen arvoinen.

Sisäpihalla oli vanha moskeija ja näköalapaikkoja alas Alanyan kaupunkiin. Lapset tutkivat jokaisen kolon tarkkaan, tarinat sotilaista ja vangeista saivat tulta alleen. Ainakin meidän lapsille paikka oli mitä mainioin. Ja minä innostuin taas hieman kuvailemaan... kuvien määrä ehkä kertoo sen.

Näköalat alas Alaynaan olivat kyllä huikeat ja vaikka valitsimme retkipäiväksi hieman pilvisemmän päivän, silti näkymät olivat hyvät ja katseltavaa riitti. Lasten kanssa sai silti olla koko ajan varovainen, koska osassa paikoin suojamuurissa ei ollut minkäänlaisia tukikaiteita tai esteitä, vaikka muuri oli todella matala. Muurin jälkeen oli nimittäin jyrkkä pudotus alas, joten me ainakin oltiin koko ajan lapsissa kiinni.

Linnoituksen sisäpihan jälkeen suosittelen tutustumaan myös ympäröivaan alueeseen ja linnakkeen osiin kävelemällä alas kukkulalta. Me tulimme hiljalleen kukkulaa alas autolla ja pysähdyimme jokaiseen mielenkiintoiseen paikkaan. Tutkittavaa olisi riittänyt pitkäksikin aikaa, vaikka nytkin kulutimme kukkulalla aikaa useamman tunnin. Kalen linnoituksen muurit ovat yli 6km pitkät ja niitä on kolmessa eri tasossa. joten nähtävää riittää, vaikka läheskään kaikkiin paikkoihin ei pääse lähelle.

Mielestäni paikka oli mitä mainioin tutkimusretki lapsiperheelle ja jos vain jaksoi kierrellä aluetta laajemmin, siellä oli paljon nähtävää ja ihailtavaa. Näin jälkeen päin ajateltuna on järkevää, että linnan sisäpiha oli maksullinen, koska sillä pystytään ylläpitämään ja vartioimaan aluetta. Muuten paikasta tuskin olisi paljoa jäljellä.

Uskaltauduin eilen käymään paikallisella kampaajalla. Minulle valikoitui kampaajaksi vanhempi mies, joka oli aika ronski otteissaan. Olo oli kyllä enemmän hakattu kuin rentoutunut operaation jälkeen. No hiukset tuli pestyä ja leikattua turkkilaiseen tyyliin ja maksoin koko 45 min työstä vaivaiset 10 €. Ja mikä parasta, olen hiuksiini ihan tyytyväinen (tarkoitusta lyhyemmät, mutta kasvavathan nuo takaisin) ja yhden kokemuksen rikkaampi :) 

Oikein ihanaa viikonlopun jatkoa <3

Auringonlasku rannalla

Auringonlaskut ovat täällä upeita ja niitä tulee joka ilta ihasteltua parvekkeelta tai missä me ikinä olemmekaan. Päätimme pari iltaa sitten kävellä rannalle katselemaan auringonlaskua. Pienin istahti samantien hiekan keskelle ja isommat ihastelivat rannan tuntumassa isoja aaltoja. Siinä menikin aika kauan vain ihastellessa merta ja aurinkoa. Pienin nyt ei päässyt hiekasta pidemmälle, mutta nautti hänkin omalla tavallaan.

Aika vähän tuli itse auringonlaskusta otettua kuvia, koska innostuin kuvaamaan lapsia. Mieskin astui kameran taakse ja otti minusta ja lapsista kivoja kuvia. Emme olleet todellakaan ainoita kameran kanssa heilujia rannalla, koska moni muukin oli tullut samoihin puuhiin. Yksi ammattikuvaaja halusi nähdä millä minä olin kuvailemassa ja käsimerkeistä oletin kamerani olevan ihan kelpopeli :)

Alkaa olla jo pientä haikeutta ilmassa, koska kotimatka lähestyy. Toisaalta tekee mieli tulla jo Suomeen, mutta täytyy myöntää, että muuttolaatikoiden purkaminen ja sääsket eivät kuulosta kivoilta. Tosin ensi viikko on niin kiireinen ja ohjelmaa täynnä, että kaikki kotiasiat ja ehkä myös ne sääsket siirtyvät viikolla eteenpäin. Kaikkea kivaa on tiedossa!

Oikein ihanaa perjantaita <3