Täällä vietellään viimeistä iltaa ennen kotiin lähtöä. Huomenna onkin sitten viimeinen päivä tätä lomaa jäljellä ja yöllä matkaamme kohti Suomea. Loma on ollut mitä ihanin ja todella rentouttava. Helposti täällä olisi viihtynyt pidempäänkin, mutta täytyy myöntää, että on ihan mukava jo palata kotiin. Tai oikeastaan aloittaa niiden muuttolaatikoiden purkaminen.
Pakko purkaa matkan tapahtumia ja näyttää vielä joitakin meidän loman menoja teillekin. Piipahdimme viikko sitten ensimmäistä kertaa Alanyan maamerkillä eli Kale-linnakeella. Olimme kuulleet paljon juttua linnakkeesta ja siitä kuinka se on monelle pettymys. Päätimme kuitenkin, että joskus siellä pitää käydä, joten mennään nyt. Ja yksi syy oli meidän 5vee, joka on niin innoissaan kuulemassa kaikista taisteluista, sotilaista, linnoista ym. Joten reissu tuli parhaaseen mahdolliseen saumaan.
Kale -kukkulat sijaitsevat aivan Alanyan keskustan tuntumassa. Paikalle pääsee paikallisella bussilla tai taksilla, mutta me ajoimme paikalle vuokra-autolla. Linnakkeen sisäpihalle oli pääsymaksu, joka taisi olla 5€ luokkaa aikuiselta. Lapset pääsivät ilmaiseksi. Itse sisäpiha on pieni ja hyvin harvoihin paikkoihin pääsee enää sisälle, mutta paikka on mielestäni käymisen arvoinen.
Sisäpihalla oli vanha moskeija ja näköalapaikkoja alas Alanyan kaupunkiin. Lapset tutkivat jokaisen kolon tarkkaan, tarinat sotilaista ja vangeista saivat tulta alleen. Ainakin meidän lapsille paikka oli mitä mainioin. Ja minä innostuin taas hieman kuvailemaan... kuvien määrä ehkä kertoo sen.
Näköalat alas Alaynaan olivat kyllä huikeat ja vaikka valitsimme retkipäiväksi hieman pilvisemmän päivän, silti näkymät olivat hyvät ja katseltavaa riitti. Lasten kanssa sai silti olla koko ajan varovainen, koska osassa paikoin suojamuurissa ei ollut minkäänlaisia tukikaiteita tai esteitä, vaikka muuri oli todella matala. Muurin jälkeen oli nimittäin jyrkkä pudotus alas, joten me ainakin oltiin koko ajan lapsissa kiinni.
Linnoituksen sisäpihan jälkeen suosittelen tutustumaan myös ympäröivaan alueeseen ja linnakkeen osiin kävelemällä alas kukkulalta. Me tulimme hiljalleen kukkulaa alas autolla ja pysähdyimme jokaiseen mielenkiintoiseen paikkaan. Tutkittavaa olisi riittänyt pitkäksikin aikaa, vaikka nytkin kulutimme kukkulalla aikaa useamman tunnin. Kalen linnoituksen muurit ovat yli 6km pitkät ja niitä on kolmessa eri tasossa. joten nähtävää riittää, vaikka läheskään kaikkiin paikkoihin ei pääse lähelle.
Mielestäni paikka oli mitä mainioin tutkimusretki lapsiperheelle ja jos vain jaksoi kierrellä aluetta laajemmin, siellä oli paljon nähtävää ja ihailtavaa. Näin jälkeen päin ajateltuna on järkevää, että linnan sisäpiha oli maksullinen, koska sillä pystytään ylläpitämään ja vartioimaan aluetta. Muuten paikasta tuskin olisi paljoa jäljellä.
Uskaltauduin eilen käymään paikallisella kampaajalla. Minulle valikoitui kampaajaksi vanhempi mies, joka oli aika ronski otteissaan. Olo oli kyllä enemmän hakattu kuin rentoutunut operaation jälkeen. No hiukset tuli pestyä ja leikattua turkkilaiseen tyyliin ja maksoin koko 45 min työstä vaivaiset 10 €. Ja mikä parasta, olen hiuksiini ihan tyytyväinen (tarkoitusta lyhyemmät, mutta kasvavathan nuo takaisin) ja yhden kokemuksen rikkaampi :)
Oikein ihanaa viikonlopun jatkoa <3
