torstai 23. kesäkuuta 2016

Kurkistus kodinhoitohuoneen lähtötilanteeseen


Apua! Sulkekaa silmänne... tai no avatkaa ne hetkeksi. Ajattelin nimittäin paljastaa teille mistä tilanteesta lähdimme uuden kotimme kodinhoitohuonetta suunnittelemaan. Niin kuin ehkä tulette huomaamaan, ei huoneeseen jää mitään entistä. Kukaan ei varmasti ihmettele miksi ei. Tai onhan niitäkin, jotka tykkäävät elämää nähneistä ja ennen kaikkea värikkäistä nurkista. Meille tila oli kuitenkin liikaa.


Alakerrassa sijaitseva kodinhoitohuoneessa oli ruskeat laattalattiat ja vihreät seinälaatat. Kaapistot olivat kellertävät. Ainoat mitä olisin voinut säästää olivat seinähyllyt, jotka olisin hyvin voinut uusiokäyttää jossain muussa tilassa. Mutta kieltämättä en niitä enää edes muistanut ennen kuin näin nämä kuvat. Mies oli ollut alkuvaiheessa hyvin ripeä aloittamaan purkutyöt, joten hyllyt olivat ensimmäisten purettavien joukossa.


Myös kodinhoitohuoneen puupanelikatto purettiin, koska talossa tehtiin samalla putkiremontti ja asennettiin koneellinen ilmanvaihto. Näin pääsimme alakerran kautta käsiksi yläkerran putkiin ja saimme uusittua koko talon putkiston. Ilmastointiputki ei olisi vaatinut katon purkamista, mutta on se nyt ainakin siistimpi ja  huomattavasti parempi.
  

Eikö ollutkin kaunis? Muistatteko vielä millainen kodinhoitohuoneesta tulee? Tästä pääset kurkkimaan tilan suunnitelman. Lattia saatiin tänään tehtyä ja ensi viikolla pääsemme asentamaan kalusteita. Tosin olemme varautuneet siihen, että kodinhoitohuone tehdään viimeisten joukossa. Tärkeintä olisi saada ensi viikolla yläkerta asuttavaan kuntoon, koska alakerran ehdimme tehdä valmiiksi heinäkuun puolella.


Tällaisesta tilanteesta lähimme siis liikkeelle. Muutos tulee olemaan valtava ja ilme huomattavasti valoisampi. En malta odottaa pyykkäilyhetkiä <3


tiistai 21. kesäkuuta 2016

Avautuminen remonttiminästä ja upeasta palkinnosta


Miten minusta onkaan tullut tällainen remppaaja. Ai, että rakastan sutia maalia seiniin, ovenpieliin, lattioihin... Ja mitä kaikkea muutakin kivaa olen päässyt tekemään ja ennen kaikkea oppinut. Vaikka täytyy myöntää tämän olevan rankkaa, nautin joka hetkestä. Alkuvaiheessa kuvittelin olevani heti valmis tekemään remontin eteen kaiken mahdollisen, etsiväni jokaisen materaalin jo ajoissa valmiiksi. Miten kävikään? Lamaannuin, en ollutkaan kuvitelmieni mukainen. Minulla oli selkeät mielipiteet, mutta väsyin kiireellisiin päätöksiin ja valinnan vaikeuteen. Menin ehkä jopa lukkoon, mutta onneksi siitä vaiheesta pääsin nopeasti eteenpäin.

Olemme remontoineet taloa nyt kolme kuukautta. Lähes joka päivä projekti on edennyt, välillä isoin askelin ja välillä pienin. Raskain vaihe oli varmasti saunan ja kylpyhuoneen sekä kodinhoitohuoneen purkaminen. Laattojen irroittaminen, betonin piikkaaminen auki ja kuljettaminen pois talolta. Sen kaiken jälkeen olo oli kuin voittajalla. Nyt sitä aikaa on itseasiassa mukava muistella. Ainakin voimme sanoa tehneemme jotain itsekin. Toki saimme myös apua, muuten tästä ei olisi ikinä tullut valmista.

Kaiken tämän kiireen, kameran hajoamisen ym ym selitysten jälkeen huomaan etten ole juurikaan täällä näyttänyt remontin etenemistä. Väsymys taitaa olla isoin syy. Ja se, että tahtoisin aina näyttää blogin puolella kauniita asioita. Olenkin opetellut tässä projektin myötä, että myös ne keskeneräiset jutut voivat olla kiinnostavia. 

Ystäväni tuli eilen kurkkimaan projektin etenemistä. Ensimmäisenä kuulin sanat ´olisinpa nähnyt tämän jo ennen remonttia`. Totta, mutta miksi häpeilen näyttää sitä kauheutta mitä se oli. Toki monelle (ystävällenikin) näytin talosta kuvia ja luin rivien välistä sanat `hullut`. Vain muutama sanoi asian ääneen, useimmat tsemppasivat ja kannustivat. Pari jopa hihkui, koska näkivät saman kuin me. Nyt olemme oikein tyytyväisiä, että näimme talon potentiaalin kaikkien niiden kauheuksien keskeltä ja saimme kannustusta lähteä tekemään näin isoa projektia. Ystävänikin oli innoissaan näkemästään ja oli ihana saada näyttää se mihin hänkin uskoi jo projektin alussa, vaikka ei taloa ehtinyt livenä silloin nähdäkään. 

Aiempiin näyttämiini kuviin on siis tulossa jatkoa; puupaneeleita, vihreitä kaakeleita, keltaisia kaappeja. Jokaisella blogini lukijallakin on mahdollisuus tehdä se oma mielipide; olimmeko `hulluja` vai `rohkeita`, vai mitä olimme ja mitä olemme nyt.


Tänään vielä kuitenkin jänistän tästä ja näytän teille nätin asetelman kotoa. Olen ihastunut kaikkiin pieniin rasioihin ja huomaan niitä nyt kiikuttavani esille, tekeväni kasoja ja erilaisia asetelmia. Olinkin hyvin innoissani saadessani postista paketin, jonka olin täysin jo unohtanut. Voitin nimittäin ottamallani kuvalla Instagram-kisasta Louis Vuittonille lahjakortin! Lahjakortti tuli minulle kirjatussa paketissa, kauniisti paketoituna rasiassa, jossa itsessään oli magneettisuljin. Ai että! Kyllä nainen voi olla onnellinen... nyt odottelenkin aikaa kun pääsen lahjakortin tuhlaamaan. 



Näiden ajatusten siivittämänä kerään lisää rohkeutta avata projektin etenemistä. Lopputuloksen kuvaaminen onkin helppo homma, mutta jos sitä ennen avaan hieman alkutilannetta. Olisikin kiva kuulla mistä te haluaisitte kuulla enemmän? Ainakin seuraajani Snapchatissa tykkäsivät talokierroksesta. Sain paljon ihania viestejä, jotka tekivät tästä projektista vielä mukavamman. Ihana saada jakaa jotain näin meille tärkeää myös teille <3


Huomenna jatketaan vielä remppailua ja sitten lähdemme etelään juhannuksen viettoon. Lupaan ottaa silloin rennosti ja unohtaa seuraavan viikon kiireen remontin, muuton, siivoamisen ym suhteen.


maanantai 20. kesäkuuta 2016

Lähes valmis portaikko


Koko viikonloppu meni talolla maalaushommia tehdessä. Sain paljon aikaiseksi ja nyt tuntuu joka paikassa kroppaa. Vielä kun jaksaa pari viikkoa tehdä niin saadaan koti muutto kuntoon. Toki välillä lähdetään juhannuksen viettoon, mutta sitten viimeiset rutistukset ja sisätilat alkaa olla valmiit. Tai no ainakin osittain valmiit. Alakerran valmistumista joudumme odottelemaan hetken, mutta eiköhän sekin valmistu piakkoin. Joudutte vielä hetken kestämään näitä kännykkäkuvia, mutta ehkä niistä kuitenkin saa sen oleellisimman selville :)



Portaikko on saatu viimein lähes valmiiksi, enää puuttuu askelmien maalaaminen, mutta se saa vielä hetken odotella. Olen todella tyytyväinen portaiden kaiteeseen sekä alakerran rimotukseen. Koko yläkerta on nyt valoisampi, mutta myös turvallisempi. Täältä pääsette kurkkimaan mistä lähdettiin liikkeelle. 

Tänään sain myös yläkerran lattian pohjamaalattua ja pian saamme senkin lopulliseen maaliin. Hieman jopa harmitti maalata kaunis puulattia, mutta vanhan keittiön purkamisen jäljiltä lattiaa piti korjailla paikoilla, jotka ei olisi maalaamattomana näyttänyt hyvältä. Ja olin myös ehtinyt maalaamaan jo yhden huoneen, joten parempi oli maalata koko kerros samalla sävyllä. Nyt saan kauan haavelemani valkoisen puulattian.

Remontin puitteissa täällä siis jatketaan ansaittua kesälomaa. Toiveissa olisi hieman lämpöisämpi ja sateettomampi sää, mutta toisaalta tässä säästä ei harmita puuhailla sisätiloissa. 


Mukavaa alkavaa viikkoa!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...