maanantai 28. marraskuuta 2016

1.adventti ja ylpeän äidin avautuminen




Eilen koin jotain todella liikuttavaa nähdessäni oman tyttöni esiintymässä tanssiryhmänsä kanssa. Olen kyllä jo useamman vuoden ajan seurannut hänen tanssiuraansa, käynyt esityksissä ja kannustanut löytämään itseä kiinnostavat harrastukset. Neidillä on takanaan lähes kaikki tanssilajit, joista jokaisessa hän on ollut aina vuoden kerrallaan. Välillä on tullut tunne, että tämä on se "the laji", mutta lähes aina kiinnostus on lopahtanut. Haluamme kuitenkin tukea lapsiamme kaikissa harrastuskokeiluissa ja aina sitoudutaan tiettyyn lajiin koko vuodeksi. Tänä syksynä viimein vein neidin tanssilajin pariin, joka on itselläni ollut aina lähellä sydäntä. Olin ajatellut etten tuputa hänelle heti lajia, joka vei minut mennessään lapsuudesta aina aikuisiälle saakka. Mutta niin siinä vain kävi, neiti ihastui ja kertoi vihdoin lyötäneensä sen mitä tanssista haluaakin. Se jos mikä tuntui todella hyvältä. Eilen katsomossa siis istui hyvin ylpeä äiti, kyynel silmäkulmassa. Ehkä se, että tämä neiti mahassani tanssin viidennellä kuulla viimeisen koko illan konsertin, sai aikaan jotain. Tiedä sitä...

Voin siis ylpeänä kertoa olevani entinen kansantanssija, joka sai omalla urallaan kokea ammattilaisuuden kansantanssiteatterissa, maailmalla kiertelyn, satoja konserttisaleja ym. Vieläkin päätä välillä huimaa mitä kaikkea sain oman ryhmäni kanssa nähdä ja tehdä. Ei sitä aina voi edes sanoin kuvailla. Rankkaa oli, mutta myös todella hauskaa. Kansantanssi voi monelle särähtää korvaan. Lajiin pitää todellakin tustua, jotta siitä saa selkeän kokonaiskuvan. Meidän ryhmä tanssi paljon eri tanssityylejä, laulettiin ja oltiin mukana myös monissa teatteriproduktioissa. Kansantanssia oli toki paljon, mutta niin oli myös kaikkea muutakin. Lisäksi tämän harrastuksen parissa pääsi näkemään maailmaa. Tutustumaan eri kulttuureihin ja jakamaan iloa muille. Tätä kaikkea ja paljon muuta toivon myös omalle tytölleni, mutta mahdollisesti myös pojilleni. Lajihan on kuitenkin mitä mahtavin myös heille.

Tarkoituksena ei ollut innostua aiheesta liiaksi, mutta näin tässä vain kävi. Mieheni voisi varmaan taas kirjoittaa vielä pidemmän tekstin meidän lapsista hänen lajinsa parissa, mutta tämä oli nyt minun hetkeni kertoa tämä teille. Toivottavasti jaksoitte lukea loppuun saakka.

Ensimmäinen adventti meni mukavissa tunnelmissa. Tämän vuoden adventtikynttelikön kyhäsin nopeasti kasaan. Laitoin neljä kynttilää keraamiselle leikkuulaudalle ja koristeeksi puolukan varpuja. Yksinkertaisen kaunis. Joka vuosi olen pyrkinyt toteuttamaan erilaisen kynttelikön ja tänä vuonna päätin toteuttaa tämän hyvin yksinkertaisen version.


Millaisia adventtikynttelikköjä teille on tänä vuonna? Ja pakko tietenkin kysyä millaisten lajien harrastajia löytyy sieltä lukijoista?



6 kommenttia:

  1. Kaikki alkoi pikkutyttönä muskarista ja kansantanssista, jatkui joukkuevoimisteluna ja balettina, ja nyt aikuisiällä kaikki paritanssit lavatansseista argentiinalaiseen tangoon ❤️ musikaalisuus, toisten ihmisten tapaaminen, yhdessä tekeminen, itsensä toteuttaminen, maailman näkeminen, intohimo, ovat niitä asioita joita ei oikein voi edes sanoilla kuvailla. Ymmärrän täysin mistä puhut ❤️

    VastaaPoista
  2. Minäkin olen lapsena harrastanut tanhuja. Tykkäsin itsekin kovasti.

    VastaaPoista
  3. Kaunis yksinkertainen adventtikynttelikkö! Ihanaa kun lapsesi on löytänyt mukavan harrastuksen. Tanssi on kiva harrastus, entinen balleriina täällä! :)

    VastaaPoista
  4. Ihana kynttelikkö, yksinkertaisen kaunis. Täällä mennään (neiti siis) kesällä fudiksella ja yleisurheilulla. Nyt talvella freegym ja rytminen voimistelu. Vielä tuo ainakin kovasti tykkää.

    VastaaPoista
  5. Tanhu ihan hetken silloin lapsena, sitten voimistelua - sitten katko ja taas löytyi tanssi, ja voimistelu. Nyt viimeisin tankotanssi :)

    VastaaPoista
  6. Oi miten ihana ylpeys ja innostus tästä tekstistä välittyi. Ja kuulostaa aivan upealta tuo sinun urasi tanssin parissa. <3

    VastaaPoista

Kiitos kivoista kommenteista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...