Pakkasta pakoon

Kyllä alkaa jo tämä kylmyys olemaan minullekin liikaa. Ulkoilut jää olemattomiin, sormet jäätyy heti kun hanskat ottaa kädestä, aina jännittää käynnistyykö auto, koiraa saa vetää perässä ulkona, koska silläkin palelee. Olen tähän saakka jaksanut ajatella positiivisesti, koska ajatuksissa siintää ihanan lämmin kesä. Mutta, en ehkä jaksa enää. Vähän lauhemmat päivät on mennyt lumen kolaamiseen ja muu ulkoilu jäänyt hyvin vähäiseksi. 

Vaikka viikonlopun sää näyttää jo paljon paremmalta ja pakkasten pitäisi helpottaa, me lähdetään lomalle! Ihanaa, odotettu loma on nyt käsillä ja pääsemme vihdoin nousemaan koneeseen. Suuntaamme kohti lämpimämpiä maisemia ja uusia seikkailuja. Blogissa jutut jatkuu lomasta huolimatta. Pyrin laittamaan kuvia matkan varrelta myös Facebookin ja Instagramin puolelle, jos vain netti toimii. Uusin aluevaltaus Snapchat (heinassaheiluva) tulee ehkä päivittymään useammin, mutta sekin riippuu netin toimivuudesta. Sinne olisi mukava laittaa vähän lomafiiliksiä ja kuvaa paikoista missä käydään.

Koittakaa kestää pakkasta, pian se helpottaa <3

Loppiaisena

Ulkona paukkuu kolmenkympin pakkanen ja kotikin vaatii ektralämmitystä. Takka on ollut ahkerassa käytössä ja koti on nyt mukavan lämmin. Lapset kantoivat takan eteen taljan ja istuskelivat sen päällä puolipukeisina, lämmöstä nauttien.

Suoraan sanoen nautin pakkaspäivistä, koska ulkona on todella kaunista. Aurinko värjää taivaan upean väriseksi ja ilma on huurteinen. Paljon en kuitenkaan viitsinyt tänään nokkaani ulkona näyttää, mutta pakko oli muutaman kerran jo koirankin vuoksi ulkoiluttaa myös itseä. 

Nukuimme aamulla pitkään ja nautimme koko perheen voimin brunssin. Muuten pyhitin päivän joulun karsimiselle ja kodin siivoamiselle. Iltapäivästä olikin sitten mukava saada ystäväpariskunta meille kylään. He ajoivat pitkän matkan ja jaksoivat vielä tulla meitä ilahduttamaan <3  

Jäin vielä pohtimaan ikkunassa roikkuvan tähden kohtaloa. Yleensä olen antanut tähden olla vähintään koko tammikuun, mutta nyt mietin pitäisikö ottaa sekin pois. Onko teillä jo lähtenyt tähdet tai tunnelmavalot joulukoristeiden mukana?

<3

Uusi vuosi meidän silmin

Uusi vuosi vaihtui tänä vuonna Levillä ystäväperheen kanssa. Mökkiloma loistavassa seurassa oli juuri se mitä me kaipasimme loman päätteeksi. Rentoa oleilua, hyvää ruokaa ja tietenkin hieman urheilua.

Isommat ilotulitukset jätettiin tällä kertaa väliin ja keskityttiin ihastelemaan meidän omia raketteja, joiden seuraaminen oli ehkä jopa jokseenkin hupaisaa. Parempiin kun ei ollut tänäkään vuonna varaa panostaa tai ehkä paremmin sanottuna, halua panostaa ;) Mutta fiilis oli hyvä ja raketit juurikin riittävät.

Uuden vuoden kakkuun oli tarkoitus tänä vuonna panostaa hieman enemmän, mutta kaikkien kommellusten jälkeen olimme oikein tyytyväisiä tähän luomukseen. Maukas ja ihan somakin. 

Vihdoin sain itselleni lautailukaverin, koska meidän 5vee aloitti lumilautailun. Poju on aloittanut laskettelun piirun alle 3-vuotiaana ja nyt joulupukki toi tämän joulun ehdottomasti odotetuimman joululahjan eli laudan. Yllätyin kuinka nopeaa tuon ikäinen oppii uusia asioita. Meidän pieninkin aloitti laskettelun. Hurjapää olisi halunnut mennä mielummin yksin kuin meidän kanssa, mutta aivan vielä ei taidot siihen riitä ;)

En taida koskaan kyllästyä tykkylumen kauneuteen. Levin huippu ja luminen Tuikku on joka kerta kokemisen arvoinen. Tälläkin kertaa oli pakko uhmata kylmyyttä ja kaivaa kamera esille.

  

Tänään palasin jo takaisin töihin. Tuntuu kyllä mukavalta olla kotona. Blogi on myös tarkoitus herätellä arkeen ja aloittaa vuosi taas kivoilla ideoilla. Kotikin pitäisi karsia joulusta ja kääntää katse kohti kevättä.

Miten teidän uusi vuosi meni?

Kaivattua pehmeyttä

Ulkoilman vaihduttua pakkasen puolelle, alkaa kotiinkin kaivata lämpöä ja pehmeyttä. Kynttilät palaa iltaisin ja takassa loimuaa tuli. Kaivelin myös taljat esille ja laitoin niitä sinne tänne. Tällä hetkellä muut taljat vaeltavat ympäri kotia, mutta yksi on päätynyt Hayn About a Chairin päälle. Taljan myötä tuolista tuli vielä mukavampi ja se on yksi olohuoneen lempparipaikoista. Paikasta tuntuu olevan jatkuvasti pientä taistelua. Mies ei tuolista niin paljoa välitä, mutta me muut tykätään tosi paljon. Tuoli on ilmeisesti pitkälle miehelle epämukava ilman taljaa ja taljan kanssa.

Tänään olen ollut superahkera, vaikka takana on rankka työviikko. Olen maalaillut vähän vaikka mitä, kiinnitellyt kivoja juttuja seiniin, siivonnut ja suunnitellut. Käytiin myös kahdessa lentopallopelissä penkkiurheilemassa ja tiirailtiin Suomen peliä telkusta. 

Kiitos useista ihanista viesteistä, joita olen saanut liittyen Indiedays Blog Awards -kilpailuun. On ollut mukava saada niin paljon positiivista palautetta ja toiveita myös jatkon suhteen. Ainakin näiden viestien perusteella en pidä blogia aivan turhaan ja saan jaettua inspiraatiota sekä ideoita muillekin. Se on tämän homman paras puoli.

Liityin myös Snapchatiin nimellä heinassaheiluva. Koko homma on vielä aivan opettelua ja oman äänen kuuleminen on aivan kauheaa. Puhuminen tuntuu epäluontevalta ja oudolta, mutta ehkä harjoitus tekee mestarin, vai? Ainakin pyrin siellä näyttämään vähän meidän elämää ja arkea niin kuin se on. Blogissa tykkään jatkaa tätä tyyliä ja jätän sotkut kuvista pois. Ei niitä kukaan jaksaisi katsella. Ja ehkä jossain vaiheessa uskalla itsekin näyttäytyä kameran edessä. Olis kiva kuulla millä nimellä teidät sieltä löytää :)

Rentoa ja tunnelmallista lauantai-iltaa!

Ihan en tätä odottanut, lunta!

Olimme viikonloppuna viettämässä perheen kesken laatuaikaa Levillä. Lauantaina päätimme lähteä tunturiin kävelyretkelle, ajatuksena oli mennä samalla paistamaan makkarat ja juomaan lämmintä kaakaota. Me ei oltu lainkaan valmistauduttu, että viikonloppuna voisi sataa ensilumi, mutta niin se vain kävi. Satuimme olemaan juuri siellä mihin satoi ensimmäisenä Suomessa lumi maahan. 

Rakastan lunta, mutta olin vasta pääsemässä syksyn tuntuun ja alkamassa nauttimaan siitä. Talvi pääsi kyllä yllättämään. Mutta täytyy myöntää, että olihan tuolla vaan kaunista. Aurinko paistoi, jääkiteet kimmelsi ja lasten riemu oli näkemisen arvoinen. Tehtiin lasten kanssa ensimmäiset pienet lumiukot ja pakkohan sitä oli leikkiä myös lumisotaa. Tuuli oli vaan sen verran kylmä, että makkaranpaisto oli pakko jättää mökille. Toppavaatteita tuli ikävä!

Tänään kotiin tullessa lumi oli enää muisto, mutta nyt voin sanoa olevani valmis tulevaan talveen. Kiva päästä taas rinteisiin laskettelemaan ja lautailemaan. Tänä talvena onkin tarkoitus laittaa pieninkin suksille <3 Hui kuinka nopeasti aika menee... 

Mitä mieltä olette? Tuleeko talvi liian nopeaa?

Kauneutta

Nyt on lomat lomailtu ja on aika palata takaisin kotiin. Pieni irtiotto arjesta teki kyllä hyvää ja olo on ihan erilailla virkeä. Olimme lomalla puolet Rovaniemellä ja puolet Levillä. Rovaniemellä mentiin kyläpaikasta toiseen, joten Levillä aika pyhitettiin täysin rentoutumiseen ja ulkoilemiseen. Laskettelemaan mentiin vaikka pakkasta oli se -20c. Aika vilpoista menoa se oli, mutta hyvillä varusteilla pärjäsi hyvin. Kylmä viima ei kyllä helpottanut tilannetta, mutta me pidettiin sitäkin useampi  kaakao ja munkki -tauko.

Laitan teille vielä muutaman kuvan matkalta ja sitten lupaan palata taas enemmän noihin sisustusjuttuihin. Näistä kuvista toivottavasti voin välittää teillekin palan Pohjois-Suomen kauneutta.

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa!

Laura

Talven iloja

Voi miten ihanaa on ollut nauttia lumesta, kyllähän me sitä täällä odoteltiinkin ja kovasti toivottiin. Valkoinen joulu taisi olla meidän kaikkien suurin joululahjatoive. Eilen ja tänään onkin tullut ulkoiltua paljon ja säät ovat suosineet ulkoilijoita. Eilen tosin oli se -12c eli saatiin kivasti punaiset posket raikkaassa säässä. Näin pohjoisen pakkaset kokeneena, kylmyys tuntuu täällä jotenkin vielä kylmemmältä. Ehkä se johtuu tuosta vieressä mollottavasta merestä ja sen aiheuttamasta kosteudesta.

En voi olla ihastelematta Suomen luontoa lumen peittämänä. Kaunista!

Oikein ihanaa tapaninpäivää!

Laura

Pienet jalat lämpimiksi

Täällä pähkäiltiin jokin aika sitten lasten talvikenkiä. Mietin pitkään millaiset kengät olisi lasten menoihin hyvät. Me kun asutaan täällä Etelä-Suomessa, kenkien tulee olla vedenkestävät. Monta vuotta ollaan testailtu monen montaa merkkiä, eikä sitä suosikkia ole tullut vastaan. Talvikengät lapsille on kuitenkin sen verran arvokkaita, ettei ohilyöntejä halua tehdä. Viime vuonna meidän 4vee herran kengät oli niin vaikeat laittaa jalkaan, ettei pojulla ollut mitään mahdollisuutta laittaa niitä itse. Joten nyt oli haussa kengät, jotka lapset saisivat itse jalkaan, pitäisivät jalat kuivina ja olisivat vielä lämpöiset. 

Anopin ja kälyn kanssa shoppailureissulla ne viimein löytyi, Crocsin lastenkengät. Nämä Kids´ Crocband Iridescent Gust Boot -kengät ovat kyllä loistavat. Ja lapsetkin ihastuivat näihin heti.

Nyt kenkiä on testailtu niin lumella ja vesisateella. Ja nämähän toimivat. Lapsilta olen kysellyt mielipiteitä ja olen saanut pelkkää positiivista palautetta. Täytyy myöntää, että olen jopa yllättynyt ettei mitään negatiivista ole ilmaantunut, koska meidän poju on yleensä aika kranttu kenkien ja vaatteiden suhteen. Tällä kertaa kengät on hyväksytty ja niistä tykätään, jes!

Lapsilla on muuten kuvissa uudet kaupunkitakit Zaralta, jotka he saivat itse valita syksyllä. Niitä on nyt käytetty aina kun on pitänyt olla vähän siistimpää päällä. Erityisesti tykkään tuosta neidin takista.

Oikein ihanaa keskiviikkoa kaikille!

Laura

Söpö panda Mini Rodinilta

On aika valmistautua talveen ja kaivaa toppavaatteet esille. Isompien viime vuonna hankitut puvut ovat edelleen sopivat ja niillä mennään tänäkin vuonna. Mutta tuo meidän pienin kaipasi uutta pukua. Kävimme viime viikonloppuna äitini kanssa Hulluilla Päivillä kiertelemässä ja tavoitteena oli löytää puku pienimmälle. Tarjouspuvuista ei löytynyt kokoa, joten katseet käännetiin normihintaisiin pukuihin. Meillä on lähes aina ollut lasten talvivaatteet Reiman, Jesper Juniorin tai Polarn O. Pyretin ja nyt silmiini osui ihana Mini Rodinin panda-haalari. Hinta oli kova, mutta niin tuntui olevan merkillä kuin merkillä. Tarkoituksena oli kuitenkin löytää lämmin puku, joka pitäisi pienen miehen lämpimänä myös pohjoisen reissuilla.

Useampien haalareiden testailun jälkeen tämä Mini Rodinin Expedition Alaska -haalari tuntui parhaimmalta, istuvuus on hyvä ja ulkonäkö juuri meidän mieleen. Pystyimme myös valitsemaan hieman isomman koon, vyötäröllä olevan kiristysnauhan vuoksi. Toivon pojun pystyvän käyttämään haalaria myös ensi talvena. Jotenkin kirpaisee ajatuskin, jos joka vuosi pitäisi ostaa kolmelle lapselle uusi puku. Isoveljen vanha puku toivottavasti menee hoidossa koko talven, ainakin me pidetään peukkuja pystyssä. Pienin kun menee hieman eri käyrillä kuin veljensä.

Hanskoiksi valikoitui Reiman mustat toppahanskat, jotka otin koossa 1-2. Tällä hetkellä ne näyttää olevan kyllä ihan yli suuret... Uutta pipoa en löytänyt, vaan käytössä on isoveljen vanha Reiman pipo, joka on edelleen tosi hyvä. Ehkä se uusi pipokin tulee tässä vastaan tai sitten alan itse kutomis/virkkauspuuhiin.

Monista blogeista ja sivustoista olen lukenut Mini Rodinista, mutta meiltä ei ole kyseisen merkin vaatteita koskaan löytynyt. Uusi tuttavuus siis minulle. Saa nähdä jääkö tämä merkin ainoaksi edustajaksi. Talvivaatteissa tykkään suosia laadukkaita merkkejä, koska meillä ulkoillaan paljon ja talvella pitää pystyä menemään ulos säällä kuin säällä. Ehkä se hinta tulee vastaan sitten myymisvaiheessa.

Joko teillä on valmistauduttu talveen? Onko teillä kokeimusta Mini Rodinista? Meillä on edessä vielä talvikenkien tsekkaus ja sitten ollaan valmiit vastaanottamaan talvi ja lumi!

Laura