Tiipii

Mistä se joulupukki tiesi?

Kyllä, meidän pienin on saanut vihdoin toivomansa majan. Huoneessa oleva tapetti hieman ohjasi majan valinnassa, koska mikä muukaan tiipii-tapetin kaveriksi kävisi kuin itse tiipii-teltta. 

Poju on onnessaan kuljettanut telttaan lelujansa, toivonut saavansa nukkua yön teltassa, piilottanut mummin sinne ja toivonut sen pysyvän siellä pidempään. Teltta on siis todettu mainioksi paikaksi leikkiä ja oleilla. Mikä sen parempaa.

Samalla siirsin huoneen nurkassa olleet kaksi Muuramen kakkosta vierekkäin. Näin tilaan saatiin paljon toimivampi järjestys. Lipastot kaipaavat alleen sokkeleita, mutta eiköhän nekin jossain vaiheessa löydy. Ja jos ei löydy, ne voi tehdä itsekin. 

Pojan huone on suhteellisen pieni, joten olin suunnitellut myyväni pienen pöydän ja siihen kuuluvat tuolit teltan saapuessa. Poika ei ollut asiasta kuitenkaan enää samaa mieltä, vaikka tästä oltiin jo aikaisemmin sovittu. Pöytä tuolineen sai siis jäädä, vaikka tiukkaa tekeekin mahduttaa kaikki samaan tilaan.

Minulle tehty tarjotin

Taas vierähti vähän aikaa viime postauksesta. Viimeiset kuukaudet ovat olleet aikamoista myllytystä ja kiirettä on riittänyt. Täytyy kuitenkin myöntää, että olen kyllä kieltämättä nauttinut tästä kiireestä, koska olen päässyt tekemään sitä mistä nautin. Suunnittelemaan uutta kotiamme. Se mikä harmittaa, on ajanpuute. Olisi ihana saada päiviin muutama tunti lisää aikaa, jotta ehtisin oikeasti miettiä jokaisen valinnan viimeiseen vetoon saakka. Välillä huomaamme olevamme sen verran aikataulusta edellä, että valinnat tulee eteen vähän liian nopeasti. Joka on oikeasti todella hyvä asia, vaikkakin minun sisustussuunnittelu siitä hieman kärsiikin :)

Tällä viikolla pääsen taas raottamaan remontin edistymistä ja tulevia muutoksia. Olen pystynyt paljastamaan talosta vielä vasta pieniä palasia, mutta hiljalleen purkaminen saadaan päätökseen ja pääsen näyttämään mitä muutoksia talolla on tapahtunut. Sen verran esteettisenä haluan blogini pitää, etten näytä kuvia kauheista purkujätekasoista, törkysistä nurkista ja valtavasta kaaoksesta. Tekin varmaan haluatte mielummin nähdä hieman kauniimpia kuvia :)

Sain jokin aika sitten ihanalta asiakkaaltani kauniin lahjan. Hän oli tehnyt minulle lahjaksi tarjottimen saarnista. Hän tiesi hyvin ihastukseni kyseiseen puuhun, valkoisen ja vaaleanpuun yhdistelmään sekä kauniiseen kuusikulmaiseen muotoon. Miten joku osaakin tehdä jotain näin kaunista ja vieläpä minulle? Tarjotin on nyt ollut useammassa roolissa, niin pullan pitäjänä kuin kynttilöiden alustana. Uskon meistä tulevan pitkäaikaiset ystävät.

<3

Yksinkertaisen kaunis kynttilänjalka

Ystävät ovat kyllä ihania, He tietävät mistä tykkään ja kuulemma jo esineen nähdessään osaavat nähdä sen meillä. Näin kävi tälläkin kertaa kun sain ystäviltäni kynttilänjalan joululahjaksi. Tämä kaunokainen iski minuun kyllä heti ensinäkemältä ja pääsi olohuoneeseen parhaalle paikalle. Yksinkertainen ilme on kyllä mielestäni ihan täydellinen. Olen usein todennut, että Habitatista löytyy kauniita esineitä ja huonekaluja, niin kuin tämäkin.

Kiitos ihanasta lahjasta <3

Uutta poikien huoneeseen

Joululoma etelässä on päättymässä ja huomenna ajellaan jo takaisin kotiin. Suurin osa ajasta meni täysin väsymyksestä palautumiseen, syömiseen sekä perheen yhteisiin hetkiin. Nukuttuakin tuli enemmän kuin aikoihin. Joulu oli juuri sellainen kuin toivoinkin. Onneksi loma vielä jatkuu. Tarkoitus on mennä kotiin vain muutamaksi yöksi, lähinnä vaihtamaan laukkuihin puhtaat vaatteet. Sillä tarkoituksena on suunnata ystäväperheen kanssa uuden vuoden viettoon mökille.

Ajattelin lomalla tekeväni paljon myös blogin eteen, mutta päätinkin tehdä toisin, anteeksi. Oli pakko ottaa samalla myös pienesti lomaa täältä, jotta sain täysin akut ladattua. Konetta tulee arkena helposti tuijoteltua liikaakin.

Kuvissa näkyy poikien joululahjoja, jotka olivat myös tämän sisustaja-äidin mieleen. Pojat olivat pitkään toivoneet lisää legon säilytyslaatikkoja ja saivatkin niitä nyt lahjaksi. Toiseen pienin sujautti niin legot, junat kuin autot ja toiseen isompi laittoi kokoamansa lahjalegot. 

Myös etsinnässä ollut YOYO adventure automatto löytyi viime hetkellä ennen joulua ja nopean toimituksen ansiosta matto ehti vielä joulupakettiin. Voin siis lämpimästi suositella Kaisu-Leenan nettipuotia, Klaadaa muillekin. Matto tulee poikien uudistettuun huoneeseen ja vanha matto siirtyy neidille. Matto on aika kapea (70cm), mutta uskon sen olevan aivan riittävä poikien huoneeseen. Lopputuloksen tosin näen vasta kotiin päästyä.

Toivottavasti teilläkin oli onnistunut joululoma ja akut on nyt ladattu niin loppuvuoteen kuin alkavaankin <3

Outoa olla muualla

Niin se on vain pärähtänyt käyntiin hyvin erilainen arki. Ajoin nimittäin sunnuntaina Kuortaneelle koulutukseen ja täällä sitä ollaan seuraavat kolme viikkoa, kuulit oikein. Kolme viikkoa! Tuntuu hurjalta olla erossa perheestä ja erityisesti lapsista. Ikävä on jo nyt aivan valtava ja lasten kilkatus puhelimessa nostaa vedet silmiin. Onneksi tämä on vain väliaikaista. Koulutuksen myötä oma työnkuva muuttuu, joten mikäs sen mukavampaa kuin olla uutta oppimassa.

Otin ilon irti omasta ajasta ja kävin juoksemassa ja kuntosalilla. En edes muista koska olen viimeksi ehtinyt urheilla putkeen kaksi tuntia. Hyvä fiilis jatkui saunomisella ja oleilulla. Ehkä siis tästä selvitään :)

Nappasin muutaman kuvan viikonlopun kahvittelusta, johon halusin välttämättä käyttää uutta leikkuulautaani. Tämä on se lahja, josta jo aiemmin kerroin. Ihana ja vieläpä käsintehty minulle. Kyllä joillakin on vain tuota taitoa hyppysissä. En ehkä malta ottaa lautaa käyttöön keittiöhommissa, vaan käytän sitä mielummin tarjoilualustana.

Mukavaa viikkoa!

Lauantai

Lauantai hurahti lasten kanssa touhuillessa nopeasti. Yhdet synttärijuhlat, tuunailua ja rentoilua. Sain kuin sainkin aloitettua poikien huoneen sänkyprojektin. Useita työtunteja on tiedossa, mutta tästä on hyvä jatkaa. Uskon, että siitä tulee tosi kiva ja lapsetkin tykkää.

Lasten leikkiessä muistin kerrankin ottaa aikaa myös itselleni. Se kun tuntuu nykyään vähän unohtuvan. Löysin itseni useamman kerran jonkinlaisen kipposen edestä sisustuslehtiä selailemasta. Harvinaista herkkua kun viettää viikonloppua yksin lasten kanssa. Muuton ja loman jälkeen kaikki lelut ovat tuntuneet uusilta, joten lapset jaksaa paremmin leikkiä itsekseen ja joskus jopa leikit menee yksiin ilman isompia riitoja. Jotta en kuitenkaan maalaile liian kaunista kuvaa, kupposten välillä ja aikana juoksin kyllä tekemässä kaikenlaista ei rentouttavaa. Sotkujen siivoamisesta puhumattakaan :)

Sain muuten mieheltäni äitienpäivälahjaksi kuusi Hobstar-lasia, jotka ovat olleet kesän kovassa käytössä. Nämä monessakin blogissa näkyneet lasit ovat todella kauniita, kestäviä ja sopivia niin jälkiruoille, kuin erilaisille juomille. Tällä kertaa söin lasista iltapalaksi jogurttia :)

Leppoisaa viikonlopun jatkoa!

Kiitollinen

Joskus vaan tulee hetki jolloin pysähtyy miettimään omaa elämää. On paljon hyviä päiviä, mutta niin kuin jokainen tietää, tulee välillä myös niitä huonoja. Jäin tällä viikolla pohtimaan meidän elämää, minun elämää. Paljon ollaan perheenä koettu ja myös pariskuntana. Elämä on vienyt ympäri Suomea ja Eurooppaa myöten. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana olemme muuttaneet enemmän kuin moni koko elämänsä aikana, mutta silti olemme aina osanneet tehdä oikeita ratkaisuja sopimaan silloiseen elämäntilanteeseen. Tällä hetkellä koen olevani onnellinen. Pelkäsin muuttoa todella paljon ja ajatuksissa siirsin sitä kauemmaksi ja kauemmaksi. Viihdyin Turun seudulla erittäin hyvin. Ja suurin syy oli tietenkin ihanat ystäväni, mutta myös työni ja siellä olleet asiakkaat. Kun tekee pitkään tiettyjen ihmisten kanssa töitä, on heistä erittäin vaikeaa luopua. No onneksi mitään pysyvää luopumista ei tarvitse tehdä muutonkaan vuoksi.

Nyt meillä on uusi koti ja molemmilla uudet työpaikat. Pojilla on uusi hoitopaikka ja neidillä uusi koulu. Paljon muutoksia lyhyen ajan sisällä. Kaikki on silti lähtenyt menemään enemmän kuin hyvin. Ja on ollut ihanaa nähdä useita vanhoja kavereita ja tutustua myös uusiin. Kaikki on siis todella hyvin ja aivan turhaan pelkäsin.

Tällä viikolla asiakas toi minulle lahjaksi itsetehdyn tarjottimen, joka näkyy kuvassa. Tarjottimen pohja on valkoista Corian-tasoa eli sitä mitä usein käytetään keittiön tasoissa. Puureunat taisivat olla pähkinää. Hienoa käsityötä. Lisäksi sain upean leikkuulaudan, jonka näette vähän myöhemmin.

Olemme matkalla kohti Tamperetta. Huomenna on miehen serkun häät, joihin menemme koko perheen voimin. Mukavaa nähdä sukulaisia ja ystäviä. Sitä ennen pääsemme yöksi ystäviemme luo. Mukava viikonloppu tiedossa. 

Mukavaa viikonloppua!

Virkatut tossut vauvalle

Lapsille syntyi kuukausi sitten ihana pieni prinsessaserkku, joka oli samalla meidän nuorimmaisen syntymäpäivälahja. Olemme nyt useamman päässeet nuuhkuttamaan tätä pientä ihanuutta ja pääsin myös ottamaan hänestä suloisia vauvakuvia. Olen saanut luvan näyttää niitä myöhemmin teillekin.

Tein prinsessalle virkatut tossut vaaleanpunaisesta pehmeästä langasta. Tossut ovat hyvin samanlaiset, joita olen tehnyt jo useammat. Lupasin jo eräällä lukijalle tehdä toisenlaisista tossuista ohjeen blogiin, joten sellainen on luvassa jossakin vaiheessa.

 

Tossuista tuli kyllä todella söpöt ja tähtinappi sopii niihin täydellisesti. Tein lisäksi vielä kokonaisuuteen sopivan pääpannan ja rannekorun. Ne tietenkin jäi kuvaamatta, mutta jos vaikka ristiäisissä saisin nekin kuvattua :)

Aurinkoista päivää kaikille!

Ikisuosikit

Yläasteiässä muistan olleeni hyvin tietoinen repputoiveistani ja pähkin kahden vaihtoehdon välillä. Vastassa oli Eastpak ja Fjällraven Kånken. Lopulta Eastpak vei voiton ja olin hyvin onnellinen uuden repun omistaja. Olihan se aika kova juttu siihen aikaan. Vastaehdokas jäi kuitenkin sen verran kaihertamaan, että tein siitä käsityötunnilla kopion luokkakaverin reppu hyödyntäen. Oma versio on kadonnut vuosien varrella, mutta huomaan edelleen ihastelevani samaista reppua. Olinkin erittäin tyytyväinen, kun lapset kertoivat nähneensä koululaisilla hienon värisiä reppuja, samanlaisia kuin pikkuveljellä. Treenireppujen osto oli muutenkin edessä, joten lisättiin reput joulupukin toivelistaan. Neidillä oli selkeästi pinkkireppu mielessä, kun poju taas antoi joulupukille vapaammat kädet.

Nyt reput ovat olleet mukana kaikille reissuilla ja useissa leikeissä. Ajattelin Helinä Keiju ja Autot -reppujen vievän vielä voiton, mutta lapset ovat niin mielissään kulkeneet isojen tyttöjen ja poikien reput selässä. Pienin saikin oman Kånkenin ristiäislahjaksi ja reppu on toiminut hyvin hoitoreppuna. 

Pienen tutkimisen jälkeen löysin reppuun sopivan kamerasisuksen, joten reppu voisi hyvin toimia myös kameralaukkuna. En kyllä ole varma olisiko reppu kuitenkaan mulle se paras vaihtoehto, koska saan laitettua kameran nopeammin olkalaukkuun kuin reppuun. Vinkkejä hyvistä (hyvän näköisistä) kameralaukuista otetaan vastaan, laukkuun pitäisi mahtua aikasta iso järjestelmäkamera ja muutama objektiivi. 

Mukavaa torstaita!

Laura

Autosta hulluna

Toivottiin meidän pienimmälle joululahjaksi potkuautoa ja juuri yksi tietty malli valkoisessa värissä oli ajatuksissa. Ne jotka ovat lukeneet blogiani pidempään, tietävät minun himoinneen kyseistä autoa jo pidempään. Miehen vanhemmat toimivat joulupukin apulaisina ja lähettivät meille useita kuvia erivärisistä autoista. Pakko oli tehdä viime hetkellä muutos värin suhteen, koska en voinut vastustaa mustaa autoa. Ja tietysti ajattelin, että ehkä se musta auto on enemmän pojunkin mieleen kuin valkoinen. Ja miten hieno se onkaan! Juuri täydellinen menopeli.

Kuulin jonkun nimeltä mainitsemattoman sanovan, että auto taitaa olla enemmän äidin sisustuselementti kuin pojan potkuauto, mutta vakuuttelin pojan innostuvan autosta yhtä paljon kuin minä. Onneksi en ollut väärässä. Autolla on nyt ajeltu tosi paljon ja myös isommat tykkäävän siitä. Eli ei se ihan vain äidille ollut :) Toki en voi kieltää, ettenkö olisi tästä aika innoissaan. Nyt myös saan viimein jättää plaston mopon ulkoleikkeihin, koska tähän asti poju on kiikuttanut sitä sisältä ulos, ulkoa sisälle.

Yritin saada pienintä herraa kuviin, mutta tämä kuski ei suostunut jäämään edes hetkeksi paikoilleen, joten jätin vauhtiviivaiset kuvat tällä kertaa julkaisematta.

Instagramissa sainkin heti vinkkiä, että moni valokuvaaja käytää tällaista autoa kuvausrekvisiittana. Ehkä minäkin yritän vielä joku kerta ottaa parempia kuvia pojasta auton kanssa tai muuten hyödyntää sitä muissa kuvauksissa, joita olen satunnaisesti harrastellut.

Mitä mieltä olette? Eikö olekin aika kiva :)

Me lähdetään tänään junalla pohjoiseen minun kotikonnuille. Niin mahtavaa! Ihan liian pitkä tauko ehti vierähtää viime kerrasta ja nyt on niin mukava lähteä reissuun. Tiedossa on varmasti paljon ystävien ja sukulaisten luona kyläilyä, ulkoilua ja toivottavasti myös mökkireissu.

Laura

21. ★ Jännitystä ilmassa

Huuh... menipäs tämä postaus myöhäiselle. On ollut kyllä kiireinen sunnuntai, koska sairastelun vuoksi viime viikko meni aika plörinäksi lahjojen ostamisen ja muiden joulujuttujen suhteen. Jouluun on enää kolme yötä ja jännitystä on todellakin ilmassa. Olen ajatellut, että ne asiat tehdään mitä ehditään ja ne mitä ei ehditä, annetaan olla :) tai tehdään myöhemmin... 

Kävin hakemassa meille lisää hyasinttejä, ne on vain niin kauniita. Sain samalla kivan ennenaikaisen joululahjan äidiltäni. Hän nimittäis halusi ostaa meille jotakin kivaa kotiin ja sain pitkään haaveilemani Tine K Homen facet tuikkulasit, kirkkaana ja peilipinnalla. Voisin vain ihailla näitä :)

Joulukuusi on nyt hankittu ja se odottelee koristelua. Ostettiin aika minikuusi, jopa aika säälittävän pieni meidän olohuoneeseen. Ajateltiin säästää kuusirahat johonkin tärkeämpään. koska ei me olla jouluna kotona. Iso ja tuuhea kuusi olisi ollut ihana, mutta kyllä me pienemmälläkin pärjätään.

Pienin muruista innostui vähän kurottelemaan lipaston päälle ja nyt tuo All you need is love -taulu on ilman kehyksiä. Nooh, tekevässä perheessä sattuu ja tapahtuu. Onneksi ei sattunut mitään suurempaa vahinkoa.

Toiveissa on muuten löytää meille olohuoneeseen matto. Monta kivaa on mielessä, mutta vielä en ole osannut päättää mikä olisi niistä se paras. Entinen matto on nykyään yläkerran aulassa, jossa on vähän pakkokin pitää mattoa, koska portaikko kaikuu sen verran paljon. Tänne muuttaessa huomattiin, ettei meillä ole kuin muutama matto eli meillä on aika monta huonetta ilman mattoa. Toisaalta mietin kannattaako tähän kotiin hankkia uusia, mutta kovasti tekee mieli saada jotain pehmeyttä tänne.

Mukavaa alkavaa jouluviikkoa <3

Laura

Suklaalusikka

Viime viikon sunnuntaina halusin tehdä jotain makeaa ja hyvää myyntiin Åblogit ja ystävät -tapahtumaaan. Sain päähäni tehdä suklaisia lusikoita.

Pitkän etsinnän jälkeen löysin viimein sopivan silikonimuotin Lékuen mallistosta. Sittenhän se ei vaatinutkaan kuin yksinkertaiset puulusikat, hyvän suklaan ja koristeet. Helppoa, hyvää ja mielestäni kaunista.

Näitä on kiva liuotella kuumaan kahviin tai maitoon. Myös sellainen syöminen onnistuu helposti. Näissä minun lusikoissa on ainakin riittävästi suklaata, koska sain näihin 24 lusikkaan menemään kaiken kaikkiaan kuusi levyä suklaata. Heh...

Meillä tullaan tekemään suklaalusikoita useamminkin, makuja tietenkin vaihdellen. Lasten synttäreillä tullaan ainakin näkemään erilaisia versioita teeman mukaan.

Onko teille tullut joulun odotuksen myötä halu herkutella? Minulle ainakin on...

Laura

Isänpäivä

Aamulla herättiin aikaisin tekemään aamupalaa, koska kaikki piti saada valmiiksi ennen isin töihin lähtöä. Perinteisen sänkyaamiaisen sijaan nautittiin koko perhe aamiainen pöydän ääressä. Sänkyaamiainen olisi vienyt oman aikansa ja iskä olisi takuulla myöhästynyt töistä. Vaikka istuttiin ruokapöydän äärellä, tarjoiltiin isin aamupala silti tarjottimelta :) 

Lapset olivat tehneet isille ihanat lahjat hoidossa. Isompien paketeissa oli isille viesti "Mennään iskä laavulle ja otetaan makkarat mukaan". Paketista paljastui kaksi sytykeruusua ja pieniä itse sahattuja polttopuita. Loistava idea! Isin ihaillessa isompien lahjoja, työnsi pienin isille itse tekemänsä kravattikortin. <3

Oma lahjani ei ollut se koskettavin, koska päätin vihdoin viimein laittaa lähes kaikki paistinpannut pois ja ostin Ikeasta kasan uusia. Meidän kotikokki on jo tovin toivonut hävitystä vanhoille, joten nyt se aika koitti. Merkkipannut eivät kestäneet meidän käytössä kauan, joten mielenkiinnolla kokeillaan Ikean versioita. Ainakin tuolla takuulla pärjätään seuraavat viisi vuotta.

 Lopuksi herkuteltiin valkosuklaajuustokakulla, jonka päälle ripottelin huolettomasti mustikoita. Kovasti suunnittelin tekeväni kakun päälle sokerimassasta kravatin, mutta valmiiksi ostettu massa olikin ikävästi kovettunut. Onneksi plan B oli ihan toimiva.

Onnea vielä kaikille isille!

Laura

Ystäviltä

Viikonloppu hurahti taas hurjan nopeaa. Viikonloppu täyttyi ystävistä ja kotona puuhastelusta. Perjantaina käytiin ystävien uudessa kodissa illallisella ja lauantai menikin mammaporukan kanssa meillä. Tänään käytiin katsomassa iltasella lentopalloa ja muuten aika meni kotosalla. Sain pienen apulaisen kanssa siivottua kodin ja ideoitua pään pyörälle kaikkea kivaa. Meidän keskimmäinen oppi pyöräilemään ilman apupyöriä ja lähti heti kerralla ajamaan kuin vanha tekijä. Kyse oli vain uskalluksesta kokeilla menoa ilman apupyöriä, me ollaan nimittäin koko kesä yritetty suostutella apupyörien irroitusta. Poju ei ole vaan innostunut asiasta, Nyt pyöräily on niin paras juttu, ettei sisälle ehtinyt kuin syömään.

Sain ihanalta ystäväporukalta eli meidän mammajengiltä tuparilahjaksi kauniita kukkia ja pullon kuohuvaa. Saimme myös kivan sisustukseen sopivan puisen pelin. Sen kuvaaminen kyllä jäi, mutta sitä ollaan nyt kyllä kovasti pelailtu lasten kanssa. Kiitos!!!

Toivottavasti teilläkin oli mukava viikonloppu. Nyt on hyvä aloittaa uusi viikko :)

Laura