Enää vain hetki

Syksy on vaihtumassa talveen ja täällä odotellaan jo lumen tuloa. Tuntuu hurjalta, koska vastahan oli kesä. Aika tuntuu taas juoksevan vauhdilla. No se ei toisaalta haittaa yhtään, en ole kovin syksyihminen. Pimenevät illat ovat ihanan tunnelmallisia, mutta myös samalla "ahdistavia". Rakastan valoa ja valoisia päiviä, joten valon väheneminen ei ole mieluisin juttu. Voin siis paljastaa odottavani jo aikaa jolloin päivä alkaa pidentymään ja valon määrä lisääntyy. 

Tänään havahduin, että lähden töihin hämärässä ja kun pääsen töistä on jo hämärää. Toki teen tällä hetkellä hieman turhankin pitkiä päiviä, mutta ei se pimeys ole enää kaukana iltapäivän tunneista. Olenkin alkanut ottamaan omaa aikaa viikonlopun kirkkaimpiin hetkiin. Silloin yritän siemailla valoa mahdollisimman paljon varastoon ja nauttia. Myös lähestyvä joulu saa ajatukset pimeydestä mukaviin askareisiin. Ensimmäistä kertaa vuosiin huomaan odottavani joulua innolla. Saisikohan nyt jo alkaa miettimään kausi/jouluvalojen laittoa? En tiedä mikä minua on puraissut, mutta liittyisiköhän tämä uuden kodin laittamisvimmaan? 

Olen myös alkanut miettimään askareita ja ideoita lähestyvää joulua varten. Jouluun kuuluu ehdottomasti itsetehdyt koristeet ja muut askareet, joita tehdessä saa mukavasti fiiliksen nostettua ja tunnelman luotua.

Nautitaan siis valoisista hetkistä, mutta myös niistä tunnelmallisista illoista!

psst... kiitos kaikille ihanista kommenteista pojan huoneen seiniin liittyen <3

Katse sotkuista muualle

Kyllä tämä koti voi vain joskus räjähtää ja olla sotkuinen. Aina ei vain ehdi tai jaksa siivota ja puunata. Tällaisina päivinä käännän katseeni mielummin kodin kauniisiin yksityiskohtiin, nautin kupin kahvia kauniista kupista ja ihastelen pöydällä olevia kauniita kukkasia. Näiden lisäksi ihastelen hyllyn päällä olevaa siistiä asetelmaa, yhtä sohvanurkkausta, mutta myös vessan kaunista marmorista saippuakuppia. Sain tämän kauniin marmorisen saippukupin ja käsintehdyn saippuan Gauharilta ja tällainen arjen kauniiden yksityiskohtien rakastaja oli hieman innoissaan. Tykkään!

Vaikka uudessa kodissa moni isompi asia on vielä kesken, huomaan miettiväni jo kauniiden yksityiskohtien laittamista esille, asetelmien tekemistä ym ym. Eli todella tärkeitä asioita :) Parempi etten kerro aivan kaikkia ajatuksia miehelle. Saattaisi olla, että saisin hieman palautetta asiasta. Viikonlopuksi sain rakkaalta pitkän listan tehtäviä asioita, joten ehkä pureudun niihin ennen kuin pääsen niitä asetelmia ja yksityiskohtia asettelemaan.

Ihanaa loppuviikkoa <3

Remonttimietteitä

Viihdyn tässä kodissa erityisen hyvin asunnon valoisuuden ja avaruuden vuoksi. Ikkunoista avautuvasta näköalasta puhumattakaan. Huomaan hakevani hieman samaa fiilistä myös uudesta kodista, mutta silti pitäen mielessä vanhan kodin henki ja sille ominaiset piirteet. Toki isoja ikkunoita ja maisemaa en voi mukanani kantaa, mutta fiiliksen voin.

Pari ihmistä on kysynyt miksi emme säästä jotain tiettyä juttua talolla ja miksi muutamme jotain mikä näyttää jo nyt hyvältä. Niin kuin moni tietää, vanha talo on vanha talo. Siellä on pakko tehdä myös kompromisseja, niin kuin lähes kaikissa projekteissa. Esimerkiksi juuri viime kerralla esittelemäni takkahuone, jossa on valmiina liuskekivilattia. Niin upea kuin se onkin, lattiasta puuttuu lattialämmitys. Emme voi kuvitella asuvamme talossa, jossa on jääkylmät lattiat ja vielä meidän leveysasteella, ne tulevat olemaan aivan jääkylmät pakkasilla. Ja sen tunnusti myös edellinen omistaja. Emme kuitenkaan pysty laittamaan resursseja lattian purkamiseen siististi, lattialämmityksen asentamiseen ja uudelleen kivien latomiseen. Moni saattaisi sen tehdä, mutta usean ammatti-ihmisen kanssa käydyn keskustelun jälkeen ei se olisi kannattavaa. Tähän vaikuttaa moni muukin asia kuin vain lattian purkaminen ja uudelleen laittaminen.

Onneksi meillä on osaavia ihmisiä auttamassa projektin etemisen suhteen. Olemme saaneet heti apua kysymyksiin ja suosituksia miten jokin remontin osa olisi hyvä toteuttaa. Kaikkien muutosten pohjalla on laatimamme remonttibudjetti ja alustava suunnitelma. Onneksi kaikkea ei kuitenkaan tarvitse muuttaa, riittää kun pinnat vain maalataan tai muuten siistitään.

Kaiken tämän remontoinnin vuoksi kotikin on pysynyt yllättävän siistinä. Toki normaalit lapsiperheen sotkut on meilläkin, mutta se normaali valtava kaaos on pysytellä poissa. Ehkä lapsetkin ovat säästelleet meitä ja leikkineet hieman vähäisemmillä lelumäärillä.

Lasten ollessa kotosalla olemme usein tehneet niin, että mies menee ensin talolle purkuhommiin, jonka jälkeen olemme tehneet läpsystä vaihdon ja minä olen mennyt vuorostani siivoamaan purkutavarat ja muut sotkut. Lisäksi olemme superonnekkaita. Uuden kodin naapurissa asuu vanha koulukaverini perheensä kanssa, joten pari kertaa lapset ovat päässeet sinne leikkimään meidän ollessa remonttihommissa. Iso kiitos siis sinne <3

Betonirakkautta

Olette varmaan huomannut miten ihastunut olen betonisiin juttuihin. On kyse jakkarasta, pöydästä, tasosta, lattiasta tai valaisimesta. Tykkään! Jotenkin sen rouheus kiehtoo ja se antaa mukavasti kontrastia kodin pehmeille linjoille. 

Meiltähän löytyy useampi betonivalaisin ja yksi niistä on ihana Kube. Tämä valaisin kulkeutuu meille helposti paikasta toiseen luomaan tunnelmaa. Syksyllä tein postauksen Habitare-messuista, siellä yksi ehdottomasti mieleenjäävin osasto oli juuri Kuben. Minulla tuli mieleen kaivaa vanhoja kuvia joissa valaisin seikkailee meidän nykyisessä sekä vanhassa kodissa. 

Pohjimmainen syy betonisten juttujen katsomiselle oli se, että pohdin mihin kaikkeen voisin kyseistä materiaalia tai vastaavaa käyttää (ehkä) tulevaisuuden kodissamme. Vieläkään kyseinen talo ei ole meidän, mutta mielikuvissa remontointi ja sisustaminen on tietenkin jo aloitettu. Haaveissa olisi laittaa mikrosementtiä tai vastaavaa lattiamateriaalia pesutiloihin ja ehkä muuallekin. Paljon olenkin nyt tehnyt google-etsivän työtä, jotta olisin tarpeen mukaan valmis tekemään pikaisia päätöksiä. Mielessäni pyörii myös betoniset seinät, mutta niihen tekeminen vanhempaan asuntoon voisi olla jo isompi haaste.

Voi toki olla, että ettei kyseinen talo koskaan tule olemaan meidän, mutta sitten pitää yrittää löytää uusi kiinnostava kohde. Rakentaminenkin pyörii edelleen mielessä, mutta tällä hetkellä ajatukset ovat kuitenkin enemmän vanhemmissa taloissa. Outoa sinänsä, koska olen jo pitkään haaveillut korkeasta ja avarasta olohuoneesta uudessa talossa.

Taidankin kiikuttaa valaisimen takaisin työpöydälle. Sen verran kivalta se näyttää näissä viime vuoden kuvissa.

<3

Täysillä vai jarrutellen?

Usein kuvittelee asioiden menevän tietyllä kaavalla, suunnitellusti, mutta ehkä hieman omalla painollaan. Tämä pätee moneenkin asiaan ja tapahtumaan, vaikka usein pitäisi vain antaa asioiden mennä, elää aina juuri sitä hetkeä, nauttia täysin rinnoin ja vaikka kaatua välillä rähmälleen, koska sieltäkin voi nousta aina ylös. 

Usein saattaa myös palata pohtimaan `mitä olisin voinut tehdä toisin` tai `mikä meni pieleen`, mutta jos ei koskaan uskalla kokeilla omia rajojaan tai tulla ulos mukavuusalueelta, saattaa jäädä hienoja asioita kokematta ja tärkeitä hetkiä elämättä. Ihmiset miettivät liikaa mitä jos, mitä sitten, no ei kuitenkaan kannata...

Tuttua?

Älkää säikähtäkö, meillä on kaikki hyvin. Sitä vain alkaa välillä pohtimaan asioita hieman syvemmin, omalta ja muiden ihmisten kannalta. Välillä kannattaakin jarrutella, mennä hiljalleen, rauhassa. Ja välillä taas revitellä. Jokainen kuitenkin tekee virheitä elämässään, halusi tai ei. Toisten arvosteleminen on helppoa, vaikka välillä pitäisi osata tutkia ihan sitä omaakin elämää ja asioita mitä tekee omassa elämässään oikein ja mitä ehkä väärin.

Meidän pienin muru, jolla myös taitoa tehdä nopeita ratkaisuja ;)

Jäin eilen pohtimaan omia pieniä ja myös hieman isompia valintoja. Olisinko illan koneella, vai nukahtaisinko pienimmän viereen iltasadun jälkeen. Valitsin jälkimmäisen ja  jet lagin siivittämänä en saanut enää herättyäni unta, vaan kukuin hereillä. Mietin myös ystäviäni, miten ihania ihmisiä olen saanut elämääni ja kuinka monelle pitäisi pystyä myös arjen kiireiden keskellä antamaan huomiota. Välillä en löydä oikeita sanoja ja välillä ne oikeat tulevat ulos juuri oikeaan aikaan, silloin kun ystäväni niitä tarvitsevat. 

Onneksi olen osannut valita monta kertaa oikein, vaikka moni muu vasta aloittaisi siinä vaiheessa harkitsemaan asiaa. Minä olen antanut mennä ja kokeillut siipiäni, välillä tietysti kompuroiden. Olen hetken mielijohteesta lähtenyt ulkomaille töihin, matkustellut ja nähnyt maailmaa. Muuttanut useamman kerran niin ulkomaille kuin eri puolille Suomea. Nykyään teen kaiken perheeni kanssa, aikaisemmin yksin. Olen löytänyt viereeni ihmisen, joka on loppujen lopuksi hyvin samanlainen kuin minä. Välillä toinen on jarru ja toinen taas kaasu, välillä taas toisin päin. Olenkin hyvin onnellinen, että maanantaina tuli täyteen 8 vuotta siitä kun menimme lähes salaa naimisiin, vain lähimpien läsnäollessa. Päätös naimisiin menosta tehtiin pari viikkoa aikaisemmin eli silloinkaan ei paljon asiaa pohdittu (toki oltiin kihloissa ja päätös naimisiin menosta oli tehty, mutta mitään päivää/vuotta ei oltu päätetty). Tehtiin vain se mikä tuntui hyvältä. Onneksi se sama päätös tuntuu edelleen hyvältä.

Suosittelen siis kokeilemaan niitä omia siipiään, rikkomaan rajoja ja välillä kompastumaan. Liian suunniteltu, ennalta arvaamaton voi joskus olla aika tylsääkin. Kaikille tällainen ei tosin sovi, mutta välillä taas voi yllättyäkin positiivisesti. Itse taas opettelen tiettyjen asioiden suhteen pohtimista, ennen ryntäämistä nopeisiin ratkaisuihin, jotka voivat myöhemmin harmittaa.

Ja taas nuo tuolit - vinkkejä?

Eilen tosiaan kuvailin kotona enemmänkin ja nappasin muutaman kuvan ruokapöydästä, ennen kuin ehdin tehdä ruokailutilassa pieniä muutoksia. Pöytä on edelleen tosi mieluinen ja voinkin lämpimästi suositella lapsiperheelle puupöytää. Se antaa anteeksi elämisen jäljet, kuten haarukalla ja mukilla hakkaamisen. Jälkiä toki jää, mutta ne ei niin pomppaa esille, koska pinta on muutenkin eläväinen. Ja ainahan pöydän voi hioa ja vahata uudelleen.

Olen useampaan otteeseen pohtinut kaikkien tuolien maalaamista mustiksi, mutta edelleenkään en ole saanut mitään aikaiseksi. Laiskuuden lisäksi syynä on myös se, että olen huomannut tykkääväni erivärisistä tuoleista. Nyt kuitenkin olen päättänyt maalata ruskeat tuolit mustiksi ja antaa valkoisten olla vielä valkoisia. Niitähän meiltä löytyy siis kaksi. Toinen on tällä hetkellä työpöydän tuolina makkarin nurkassa. 

Jos siis tiedän hyviä vinkkejä tuolien maalamiseen, niin niitä otetaan nyt vastaan :) Mustat tuolit olen ostanut Formelta ja ne ovat aidot Ton14 -tuolit. Joten tumman ruskeat täytyisi saada saman näköisiksi, sillä nekin ovat aidot, mutta niillä on jo enemmän ikää. Tuolien maalipinta on kuitenkin päässyt huonoon kuntoon ja tuolit tarvitsevat pikaisesti muutakin huoltoa. Tutkin mökillä olevia mustia Ton-tuoleja ja havahduin siihen, että ne ovat huomattavasti kiiltävämmät kuin meillä olevat. Meillä olevat taitavat olla enemmän puolikiiltävät kuin mattapintaiset. Mattapintaiset tuolit olisivat ihanat, mutta niiden puhtaana pito voisi olla pienoinen haaste, joten maalin on parasta olla puolikiitävä (hyviä maalisuosituksia?).

Yksi vaihtoehto olisi viedä tuolit maalattavaksi, jotta ne ovat varmasti tasaisesti ja hyvin maalatut. Ei sillä ettenkö olisi jo aika hyvä maalauspuuhissa :D Eihän se ole kuin irrottaa osat, hioa kunnolla, pohjamaalata tuolit ja lopulta maalata tuolit mustalla. Unohtamatta kokoamista, vai? Ehkä se purkaminen ja kokoaminen minua pelottaa eniten. Entä jos en saakaan niitä enää koottua?

Viikonloppuna on ollut aivan upea ilma. Sopi täydellisesti tällaiseen kotiviikonloppuun. Ajatuksena oli tänään jatkaa eilen alkanutta sisustusintoilua, mutta väsymys iski ja aamupäivä menikin täysin vuoteessa loikoiluun. Onneksi oltiin sovittu kyläilemään sekä lentopallopeliin meno, joten ihan en kotihiireksi päätynyt.

Jään tänne odottelemaan hyviä maalaus- ja maalivinkkejä :)

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Yökyöpeli eteistunnelmissa

Oho, menipäs tässä monta päivää etten ehtinyt blogiin lainkaan. Töitä on tullut paiskittua aika paljon tällä viikolla, nyt on kuitenkin aika ottaa iisimmin ja nauttia kotoilusta lasten kanssa. Suunnitelmissa on tehdä kesken jääneitä projekteja ja uusia myös blogin ilmettä (jo oli aikakin). Lupasin taas järjestää Halloween-juhlat lapsille, joten niitäkin pitäisi hieman valmistella etukäteen. Juhlat ovat vasta viikko oikean päivän jälkeen, mutta se ei onneksi tunnu haittaavan. 

Olen aika yökyöpeli, niin kuin varmaan moni on jo huomannut. Vaadin saada omaa aikaa pitkän päivän jälkeen ja siihen on usein mahdollisuus vasta iltaisin tai jopa yöllä. En osaa mennä ajoissa nukkumaan, vaikka usein pitäisikin. Olette varmaan huomanneetkin yölliset postaukseni, mutta kovasti yritän joskus oppia ajastamaan postauksia, jotta ne olisivat teidän luettavissa normaaliin aikaan. Tähän on hyvä pyrkiä, mutta usein en kuitenkaan malta olla julkaisematta postausta heti sen valmistuttua. Kai se on vain myönnettävä, että elämä on tällä hetkellä hektistä, enkä ehdi tekemään juttuja valmiiksi kovin paljon aikaisemmin. Olenkohan ainoa, joka toteuttaa blogiaan tällä tavalla? Ei niin fiksusti :)

Tänään sain ystäväni kylään ja kiikutin wieniläistuolin takaisin ruokapöydän luo. Toin vaihteeksi valkoisen pinnatuolin eteiseen. Kivaa vaihtelua, vaikka musta toi enemmän ryhtiä eteiseen. Pinnatuoli saa nyt hetken olla tuossa, kunnes se pääsee taas toisenlaiseen tehtävään.

Huomenna onkin tiedossa jotain mitä olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin. Pysykäähän kuulolla :)

Oikein ihanaa viikonloppua! Nauttikaa!!!

Kotipohdiskelua

Näin lomalla sitä tulee mietittyä myös omaa kotia, asumista ja elämistä. Ja erityisesti nyt, kun olemme käytännössä vielä ilman kotia. Uusi koti on kyllä jo valmiina ja se odottelee meitä siellä Suomessa, mutta ei se vielä kodilta tunnu, koska emme ole siellä vielä päivääkään aikaa viettäneet. Uusi koti tulee olemaan jälleen kerran vain väliaikainen, joten mitään pysyvää ei ole edelleenkään tiedossa. Tuntuu hurjalta, koska viime muutosta ei ole kulunut vielä kovinkaan pitkää aikaa ja taas joudumme aloittamaan alusta.

Miksi näin? No vastaushan on hyvin yksinkertainen, mies sai töitä toiselta paikkakunnalta ja niin me kaikki luonnollisesti seuraamme perässä. Omat työkuviot ovat vielä hyvin auki, joten jännityksellä odottelen mitä elämä tuo tullessaan. Toivottavasti jotain hyvää, koska olen todella huono peukaloiden pyörittäjä. 

Useimman blogini lukijat tietävät, että sen jälkeen kun saimme omakotitalon myytyä, olen haaveillut ihan omasta kodista. Väliaikaisiin ratkaisuihin olemme päätyneet useammastakin syystä, mutta tässä vaiheessa tuntuu tosi hyvältä sanoa, että onneksi emme menneet ja ostaneet syksyllä taloa. Tilanne voisi olla toisin. Nyt voimme rauhassa katsella elämää muuton jälkeen ja miettiä sitten niitä pysyvämpiä ratkaisuja. Tosin en osaa koskaan sanoa mikä on pysyvää, koska olemme hyvin liikkuvaista sorttia ja otamme mielellämme elämässä vastaan uusia haasteita ja juttuja.

Esikoisen aloittaessa syksyllä koulutie, on aika meidänkin oikeasti miettiä niitä pysyvämpiä ratkaisuja ja miettiä asioita niin, että jokainen meidän perheessä tulee olemaan jatkossakin onnellinen ja tyytyväinen ratkaisuihin joita teemme. Kaikki uusi taas jännittää, vaikka uskon kaiken menevän enemmän kuin hyvin. Tiedän olevani välillä hieman salaperäinen, mutta tuntuu paremmalta ensin makustella asioita omassa rauhassa ja kertoa niistä vasta sitten kun tuntuu oikeasti hyvältä. 

Olenko muuten kertonut, että olen tällä hetkellä ensimmäisellä ihan oikealla neljän viikon kesälomalla? Hurjaa, että piti täyttää 32 ennen kuin pääsin kesälomalle :) Se tuleekin käytettyä täällä lomaillessa aika hyvin hyödyksi, vaikka voisin kyllä nautiskella lomani Suomessakin. Tämä tilaisuus piti vain käyttää hyväksi. Aika monta lomaa on äitiyslomien tai työpaikan vaihdosten vuoksi jäänyt kertymättä. Joskus aikoinaan ennen lapsia muistan olleeni kaksi viikkoa palkallisella kesälomalla, mutta siitäkin on jo vierähtänyt tovi aikaa. Seuraavasta "oikeasta" lomasta ei siis ole taas tietoa :)

Kotipohdiskelut saivat tänään tuulta purjeisiin, kun katselin ystävien pakkaavan laukkuja kotimatkaa varten. Puhuivat juhannussaunasta ja uusista perunoista <3

Näissä merkein toivottelen teille ihanaa loppuviikkoa ja lähetän lämpöä sinnekin!