Syksyinen kattaus ja yllättävän erilainen illallinen

Aina kattauksen ei tarvitse olla viimeiseen asti mietitty ja viimeistelty. Jos vieraat yllättää ja haluat pikaisesti loihtia jotain syksyistä kattaukseen, kannattaa käydä pyörähtämässä metsässä. Myös pihalla pyörähdys riittää, koska syksyn tullen joka paikasta löytyy lehtiä upeissa väreissä.

Me vietettiin viikko sitten mökkiviikonloppu perheen kanssa ja yhtenä iltana innostuin kokeilemaan pikaista syksyistä kattausta. Kävin metsästä hakemassa puolukan varpuja kaapista löytyneiden lautasliinojen päälle, otin kimpun puolukanvarpuja ja variksenmarjojen oksia. Muuten mentiin käytössä olevilla astioilla. Katoin pöydän kuudelle hengelle ja nopeasti yksinkertainen syksyinen kattaus oli valmis. 

Kattaus oli kokeilu kuudelle hengelle, mutta ennen ruokailua muutin sen sopimaan meidän viisi henkisen lapsiperheen illallispöydäksi :)

Mies halusi kokeilla jotain aivan uutta ruoanlaiton puolella. Netissä oli näkynyt ohje lihan kypsentämiseen takassa ja sitä oli pakko kokeilla. Possun ulkofile kysyi takassa n. 5 tuntia ritilän päällä. Alla pidettiin pientä tulta, joka hiljalleen kypsensi lihaa murean savunmakuiseksi. Lihaa ei saanut kuitenkaan pitää suoraan tulen päällä. Testiin pääsi myös kurpitsan kypsentäminen takassa.  

En olisi koskaan uskonut kuinka lihan kypsentäminen takassa onnistuisi, mutta lihasta tuli erittäin mureaa ja maukasta. Eikä kurpitsakaan yhtään pahempaa ollut. Voin siis suositella tätä muillekin kokeilun haluisille.

Jälkiruoaksi tehtiin mustikkalettuja, jotka kruunattiin ystävän omatekoisella kanelisella omenahillolla. Nams!

Toivottavasti tästä joku muukin sai innostusta kokeilla ruoanlaittoa takassa, joka on mukavaa vaihtelua perinteiselle lihan kypsentämiselle. Tai jos joku sai innostusta syksyisen kattauksen loihtimiseen mökille tai omaan kotiin.

Mukavia syyspäiviä muillekin kotikokeille!

Kaunis hopealanka Linen rinnalla

Viikonlopun aikana otin pienen askeleen kohti syksyisempää sisustusta. Toki se askel oli hyvin pieni, mutta tästä on hyvä jatkaa. Kauppareissulta matkaan tarttui yksi lempparini, hopealanka, jonka ajattelin jättää ainakin hetkeksi sisälle.  Hopealanka on kaunis ja mielestäni se on aika kiva pieneen paperipussiin sujautettuna. Tuo kivasti syksyisempää ja jopa talvista fiilistä sisälle.

Tilasin kesällä Design Kellarin loppuunmyynnistä -40% alennuksella ByLassenin Linen -kynttilänjalan. Musta Linen tuo kivasti ryhdikkyyttä muuten niin valkoiseen asetelmaan. Olen tykännyt todella paljon kaikista ByLassenin tuotteista, jotka ovat ajattoman tyylikkäitä. Harmittaa kun Design Kellari päätti lopettaa liiketoiminnan, mutta ei nämä ajat taida olla juuri kenellekään ne parhaat.

Viikonloppu meni rennosti kotosalla, sain vihdoin lähes kaikki ikkunat pestyä ja muutenkin tehtyä perusteellisemman siivouksen. Jos vaikka ensi viikolla ehtisin kaivella syksyisempiä tekstiilejä esille. 

Mitä värejä teidän kodeista löytyy näin syksyllä?

Itse suunniteltu matto

Olen pitkään ihastellut huopapalloista tehtyjä mattoja. Mattojen pehmeys ja kauneus välittyy ainakin minulle kuvien kautta ja tästä syystä olenkin haaveillut pääseväni joskus kokemaan miltä tällainen matto tuntuu omien jalkojen alla. Ja onhan se vain aika huimaa, että huopapallomatot tehdään käsin pallo pallolta, alusta loppuun saakka. Olinkin erittäin otettu saatuani sähköpostia Sukhimatot.comilta. Pääsin ihan luvan kanssa tutkimaan kuvia tarkemmin ja suunnittelemaan itselleni oman maton toiveideni mukaisesti. Niin mahtavaa!

HuopaPalloMaton sivuilla on ohjelma, jonka avulla asiakas saa suunnitella itselleen haluamansa värisen ja kuvioisen suorakaiteen muotoisen maton. Näin jokaiselle varmasti löytyy se the matto, jonka itselleen haluaa. Palvelu huomioi näin vielä paremmin asiakkaan yksilölliset tarpeet ja toiveet.

Materiaali on tarkoin valittua korkealaatuista Uuden Seelannin villaa, joka on värjätty luonnollisilla väreillä, välttäen kemikaalijäämiä. Lisäksi villan pinta käsitellään suoja-aineella, joka hylkii vettä ja likaa. Matot valmistetaan käsityönä Nepalissa ja jokaisen maton takana on nepalilainen nainen, joka saa työstään reilun palkan. Näin pystytään auttamaan naisia oikeasti ansaitsemaan työstään rahaa perheensä elättämiseen. Jokainen joka tilaa itselleen nepalilaisen huopapallomaton, saa tietää juuri sen oman maton tekijän nimen, joten matto tosiaankin on yksilöllinen ja tämän kyseisen naisen taidonnäyte.

Minulla oli aika nopeaa selvillä minkälaisen maton meille suunnittelisin. Toki värien valinnan kanssa pähkäilin tovin, jos toisenkin. Tavoitteena oli kuitenkin ajaton ja pitkäikäinen matto, joka saa kokea meidän kanssa monen monta seikkailua. 

Kuvat Sukhimatot.com

Nyt täällä sitten jännityksella odotellaan uuden maton saapumista. Olen jo saanut mailia Nepalista ja tiedon kuka mattoni on tehnyt, jännää! Mukavaa nähdä oma suunnitelma toteutuneena ja päästä tassuttelemaan maton päällä <3

Onko teillä kokemuksia näistä ihanuuksista?

*Postaus on toteutettu yhteistyössä Sukhimatot.comin kanssa

'

Vihdoin kotona

Ah mikä tunne olla kotona! Kolme viikkoa reissun päällä alkoi putkeen alkoi olla jo aika kova suoritus, varsinkin ilman perhettä. Onneksi viikot menivät todella nopeaa upeiden kurssikavereiden kanssa opiskellessa. Nyt olen ehkä aavistuksen fiksumpi ja filmaattisempi ;) Opeteltavaa vielä riittää, koska edessä on vielä uusi kahden viikon jakso tenttien kera. No onneksi sinne on nyt hetki aikaa. 

Pääsin kotia eilen illalla ja tänään olinko jo päivän töissä. Kotiin päästyä olen oikeastaan vain leikkinyt lasten kanssa. Tosi ihanaa. Ehdin kyllä vähän siivoilla ja pestä pyykkiä, mutta nyt sitä tekee niin mielellään. Akut on tavallaan ladattu arkea varten, vaikka viikot ei mitään helppoja ole ollutkaan.

Tänään annoin kameran olla vielä ihan rauhassa ja löysin muutaman kotikuvan koneelta. Samalta täällä edelleen näyttää (jos ei perussotkuja lasketa mukaan). Tosin arvaatte varmaan miltä nuo kukat näytti näin kolmen viikon jälkeen. Samoilla paikoilla ne oli edelleen, mutta ei kyllä noin nättinä :) 

Tämä meni nyt vain kuulumisten jakamiseen, mutta ehkä tämä sallitaan näin kotiinpaluun kunniaksi :) 

Oikein ihanaa viikonloppua kaikille!

Olohuoneen pimentöön jäänyt puoli

Usein huomaan kuvaavani samoja kuvakulmia kodissani ja kuvaus kohteetkin saattavat olla hyvin samoja. Olen tainnut jopa tietemättäni jättää toisen puolen olohuoneesta kuvaamatta. Jotenkin se ei vain ole tuntunut valmiilta. Nyt kuitenkin päätin esitellä tämän toisenkin puolen huonetta, joka hakee edelleen muotoaan.

Olohuoneen laidalla on lipasto, joka oli viime asunnossa makuuhuoneessa. Lipaston päällä asetelmat vaihtuvat suhteellisen tiuhaan tahtiin, mutta tällä hetkellä se taitaa muistuttaa enemmänkin tavaroiden säilytyspaikkaa kuin asetelmaa. Välillä kuitenkin haluttaa rikkoa symmetrisiä asetelmia ja laittaa tilalle jotain aivan muuta.

Kuvassa näkyy myös taulu, jonka meidän neiti valitsi Deseniolta. Dancer on sopivan herkkä ja sopii meidän neidin huoneeseen. Tosin sinne saakka se ei ole vielä päässyt, selityksenä neidin keskeneräinen huone ja äidin ihastuminen tauluun :)

Olohuone suorastaan huutaa uutta sohvaa, mutta vielä hetki meidän on pakko tuota katsella. Sohvan ostosta olen tainnut puhua lähes koko blogini olemassa olon ajan eli yli 2 vuotta, mutta edelleen me junnataan samassa tilanteessa. Tosin syitä tähän on monia. Ja hyvinhän tuo vanhus on meitä palvellut, joten eiköhän se vielä jonkin aikaa mene.  

Viikonloppuna ajattelin kaivella taljat esille, vaihtaa vihdoin tyynyt syksyisempiin tai tehdä vaikka muutama itse. Pää on taas ideoita täynnä, mutta sisustusta tärkeämpää on päästä nauttimaan lasten seurasta, Onhan niitä jo niin hurja ikävä. Huomenna on viimeinen kurssipäivä tätä jaksoa ja pääsen kotiin!!! Kyllä tämä kolme viikkoa meni loppujen lopuksi nopeaa ja paljon uutta tietoa ja taitoa on takataskussa. 

*Juliste on saatu bloginäkyvyyttä vastaan

Makuuhuoneen uusi valaisin

Saatiin vihdoin ripustettua makuuhuoneeseen valaisin ennen minun reissuun lähtöä. Tovin valaisin odottelikin laatikossa ripustamista. Ja nyt kun se on katossa, voin vain ihastella (tai siis ihastelin, silloin kun olin kotona :D). Tykkään. Valaisin on Innoluxin Pasila -sarjan valkoinen riippuvalaisin, jonka muotokieli on kyllä kaunis. Valaisimen on suunnitellut Juho Pasila. Sain valaisimen Innoluxin keväällä valaisinuutuuksien lanseeraustilausuudesta, josta kirjoittelin kesällä postauksen.

Tykkään mustasta kangasjohdosta ja valaisimen epäsuorasta valosta. Kerrankin valaisin ei häikäise silmiin vuoteessa maatessa. Olin itse ajatelut makuuhuoneeseen vaihtelun vuoksi mustaa valaisinta, mutta täytyy sanoa, että valkoinen on kyllä nyt kivempi.

Makuuhuoneen korkeus loi haasteita valaisimen asennukselle (minulle), mutta onneksi toinen meistä on vähän pidempi :) Sen verran kuitenkin testattiin korkeutta, ettei toinen siihen heti päätään lyö... meidän pänien kun ei siitä tarvitse koskaan murehtia.

Sormet jo syyhyää päästä viikonloppuna taas kerrossänkyprojektin kimppuun. Toivottavasti saisin sitä taas askeleen pidemmälle... valmista en uskalla kuitenkaan toivoa :) 

Selkeitä helmiä

Vielä kerran on pakko palata Habitare -messujen pariin, sillä muutama helmi on vielä esittelemättä. Kannustalo yhdessä Asun -lehden kanssa oli rakentanut keskelle messuhallia Ladon omalla pihapiirillä ja pihasaunalla. Kohde oli koko messujen ehdoton vetonaula. Enkä yhtään ihmettele, että osasto oli valittu messujen parhaaksi. Ulla Koskinen oli saanut loihdittua sisustuksen kutsuvaksi ja harmooniseksi. Mustan puhuvat pinnat olivat kameralle haaste, mutta onneksi onnistuin nappaamaan sisustuksesta muutaman onnistuneen kuvan. 

Myös Deko -lehden osasto oli tänä vuonna kutsuva ja onnistunut kokonaisuus. Sisustus oli Piia Kalliomäen käsialaa ja mielestäni kerrassaan upea. Osasto oli täynnä kauniita yksityiskohtia ja erityisesti pidin siitä, että suurin osa käytetyistä tuotteista oli kotimaisia.

Messut olivat mielestäni antoisat ja nähtävää olisi riittänyt useammalle päivälle. Jos jotain toiveita saan esittää, jatkossakin toivon tämän tyyppisiä osastoja, joihin on selkeästi panostettu ja yksityiskohtia on mietitty. Itse ainakin löysin monia uusia kivoja juttua jo vain sen takia, että tuotteet olivat hyvin esillä.

Toivottavasti sait näistä messupostauksista ripauksen inspiraatiota oman kodin sisustamiseen!

Tässä vielä aiemmat messupostaukset: 

Habitare - inspiraatiota

Valoa valaisimista - yksilöllistä ja persoonallista ilmettä koteihin

Blogiystävällä

Kävin tämän viikon keskiviikkona kylässä yhden blogiystäväni luona. Niina Vaniljahouse -blogista asuu viehättävässä puutalossa, jota on sisustettu rakkaudella. Olen pitkään ihastellut Niinan omaa tyyliä, joka on selkeästi hänen näköisensä kautta koko talon. Koti aivan yhtä ihana luonnossa kuin kuvissakin. Hauskaa oli viimein saada tutustua tähän upeaan naiseen, jonka blogi taitaa olla aika ensimmäisiä blogeja, joita olen alkanut seuraamaan.

Kiitos Niina mukavasta illasta, juttua tuntui riittävän ja riittävän :) Toivottavasti nähdään pian uudestaan.

Sain viettää ihanan viikonlopun perheen kanssa mökillä ja tänään suuntaan taas kohti Kuortanetta. Ajomatka on taas älytön, mutta eiköhän tuo mene. Vielä ensi viikko ja sitten pääsenkin takaisin kotiin, en malta odottaa!

Leppoisaa sunnuntaita <3

Valoa valaisimista - yksilöllistä ja persoonallista ilmettä koteihin

Hui hui ja hui, ajelin tänään opiskelujen jälkeen useita useita tunteja perheen luo. Nyt olen viimein perillä ja onnellinen. Ikävä tuntuu helpottavan kertaheitolla. Kaiken tämän kiireen keskellä blogikirjoittelu on ollut nyt vähän hidasta, vaikka juttua minulla piisaa vaikka muille jakaa. Onneksi kukaan ei ole tehnyt sääntöjä miten tätä pitäisi toteuttaa, joten oma tahti on paras tahti :) Mutta lupaan yrittää palailla ahkerammin linjoille.

Habitare-messuilla jaksoin ihastella erilaisia valaisimia. Tarjontaa tuntui olevan moneen makuun ja olin ilahtunut kuinka hyvin minut otettiin osastoilla vastaan. Yksi ehdoton suosikki oli Kuben osasto, jossa oli esillä muotoilija Petri Seurin upeat käsintehdyt betonivalaisimet. Betonivalaisimien lisäsi jaksoin ihastella Kuben osaston tyylikästä ja yksinkertaista ilmettä, ehdottomasti koko osasto pomppasi esille ja erottui muista positiivisesti.

Tarjonnasta löytyy pöytä, seinä ja kattovalaisimia, jotka ovat kaikki uniikkeja yksilöitä. Uutuutena Petri oli juuri tehnyt ison lattiavalaisimen sekä pöytävalaisimen jalalla. 

Yksi uusi tuttavuus messuilla oli Sessak, jonka valikoimista löytyy valaisimia moneen makuun. Tämä yritys ei todellakaan ole mikään uusi tuttavuus valaisin alalla, sillä tämä perheyritys on toiminut Suomessa jo 30 vuotta. Itse huomasin ihastelevani rouheita betonivalaisimia (joo-o, joka paikassa), kubarin sävyisiä sekä valaisimia pienillä puisilla yksityiskohdilla. 

Vielä loppuun muutama kuva Sähkötalon valaisimista, jonka valikoimiin kuuluu upeita designvalaisimia, valaisimia upeilla yksityiskohdilla niin koteihin kuin julkisiin tiloihin. Yksi halutulla listalla oleva valaisin on hauska Hattivatti, joka olisi täydellinen yövalo lastenhuoneeseen. Harmi kyllä onnistuin ottamaan tästä kohteesta suttuisia kuvia, joten en pysty kaikkia parhaita paloja esittelemään. Myös Sähkötalo on pitkän linjan perheyritys, jossa tehdään työtä kovalla ammattitaidolla.

Aika kuvapläjäys, toivottavasti jaksoitte katsoa loppuun saakka. Valaisimet ovat mielestäni erittäin tärkeässä roolissa kodin sisustuksessa, mutta ennen kaikkea niiden antama valo on tärkeää ympäri vuoden, erityisesti talvella. Aika moni tunnustaa jättävänsä valaisimien tai jopa koko valaistuksen vähemmälle huomiolle. Aika huolestuttavaa... suosittelen jatkossa kiinnittämään huomiota millaisessa valossa kotona työskentelee, leikkii tai vaikkapa nauttii tunnelmallisesta illasta. Valaisimia on todella moneen makuun ja varmasti jokainen löytää omat suosikkinsa.

Nyt toivotan teille mahtavaa viikonloppua <3 Itse lupaan nauttia rakkaista täysillä!